Kolmoishyppyjä ja piruetteja

Eli tällä jutulla ei ole mitään tekemistä koirien ja agilityn kanssa. Lilli sai mennä hoitoon äidille ja minä reissasin parin työkaverin kanssa pääkaupunkiin katsomaan Taitoluistelun EM-kisoja ja miesten vapaaohjelmaa. Minä, joka en ole luistellut yläasteen jälkeen, eikä luistelu silloinkaan ollut vahvimpia lajeja, olen aina pitänyt taitoluistelun katsomisesta. Nyt kun kisat oli kotimaassa, oli tosi hyvä tilaisuus lähteä paikan päälle kisatunnelmaa kokemaan. Meillä oli liput melko hyville paikoille. Silti luistelijat näyttivät pikkiriikkisiltä siellä areenan jäällä. Kisasuorituksen jälkeen sitä ihmetteli, missä on hidastukset ja selostajien kommentit, kun on tottunut niitä TV:stä kuuntelemaan :) Kyllä televisio vain latistaa sen vauhdin, mikä luistelijoilla jäällä on ja tunnelma paikan päällä on käsinkosketeltava. Suomalaisen ja ennakkosuosikkien luistellessa meteli oli kova ja päätähuumaava. Laitan tähän pari kuvaa jutun jatkoksi. Laatu on melko heikko, kun en jaksanut ottaa parempaa kameraa joukkoon, vaan sihtailin pienellä pokkarilla.

Euroopanmestari suorituksensa jälkeen

Valmentajalta viime hetken ohjeet

Reissu oli oikein kiva. Ehkäpä ens vuonna Tallinnaan kisoja katsomaan...

Sunnuntaina on taas agilityn vuoro: kokeillaan Lillin kanssa onneamme epiksissä. Tällä kertaa kokeillaan oikeissa medi-korkeuksissa, saas nähdä miten meidän käy...

Treenitilitystä

Tänään oli taas treenipäivä. Otettiin puomia, treenattiin keinua, kokeiltiin irtoamista hyppy-hyppy-pöytäsysteemillä sekä mentiin keppejä. Vähän jäi valju tunnelma. Lilli oli ihan ok puoleen väliin saakka, sitten se alkoi viestittelemään, että voitaiskos jo häipyä täältä. Pallollakaan en saanut siihen intoa. Muiden koirien haukkuminen otti pientä pollaan. Käväisin sen kanssa ulkona, niin eiköhän neiti siellä sitten kiskonut sisälle päin. Että koittaas nyt päättää haluaako olla sisällä vai ulkona. No positiivista kuitenkin, että halusi sitten sinne sisälle.

Puomin alastulossa Lilli ennakoi kontaktia ja alkoi hidastelemaan. Täytyis jollakin saada sille vauhti ja nopea pysähdys sekä ennakointi pois. Kotona varmaan aloitetaan ainakin treenit kosketusalustalla. Positiivista on se, että Lilli on saanut vauhdin ja varmuuden puomille muuten: koira jota eka kerroilla ei meinannut saada esteelle paljon kuinkaan päin. Suuren työn sen kanssa on saanut tehdä monen esteen opettelussa. Alussa sen sai suurin piirtein vetää ja työntää A:lle. Nykyään se on lempieste. Sen harjalle on kiva karata tähystelemään.

Irtoamisharkka meni hyvin. Lilli hyppäsi reippaasti pöydälle, vaikka en ollut vieressä. Pöytä ei nimittäin kuulu Lillin lemppareihin, se ei voi sietää hyppäämisestä syntyvää kynsien aiheuttamaa rahinaa (diiva...). Kepit ei menneet niin hyvin kuin keskiviikkona, ei jaksanut treenien lopussa koira enää keskittyä niihin.

Viikonloppuna olisi Anders Stens (toivottavasti muistin nimen oikein) pitämässä kurssia. Täytyy kai lauantaina tai sunnuntaina raahautua paikalle kuunteluoppilaaksi, jos jotakin jäis korvien väliinkin...

Edit: Piti käydä jälkikäteen kommentoimassa vielä keinuakin. Saas nähdä, saadaanko koskaan sitä kisakuntoon, niin hitaasti edetään. Nyt kokeilin ilman hihnaa niin, että Lilli sai vapaaehtoisesti tulle keinulle. Namin avulla tulos oli kehnohko: Lilli meinasi hypätä pois jo alkuvaiheessa. Kovan houkuttelun ja kehumisen jälkeen kiipesi kuitenkin ylös ja söi namia, vaikka keinua keikuteltiinkin. Sitten hokasin ottaa käteen pallon: jopas tuli vauhtia. Paljon reippaammin Lilli jo kiipesi keinulle. No, ehkäpä joskus Lilli menee keinun, mutta aikaa siihen varmaan suttaantuu.

Jippii!!!

Nyt vois vähän vaikka tuulettaa, on niin hyvä mieli. Käytiin nääs Lillin kanssa heti aamusella hallilla treenaamassa. Kyllä se oli täpinöissään ja innoissaan, kun sai yksistään huseerata koko hallissa. Kovin kauaa ei treenattu: otettiin keppejä ja muutaman kerran A:n ja puomin alastulokontakteja. Keinun annettiin olla rauhassa, koska haluttiin pitää vain hauskaa. Ja lopuksi Lilli sai jäähdytellä juoksemalla pallon perässä pitkin hallia, mikä taisikin olla se extramukavin juttu Lillin mielestä.

Mutta se mistä minä tuuletan Lillin innon ohella, on kepit. Niissä on menty selvästi eteen päin. Lilli osaa paremmin hakea aloituksen (tai sit mä osaan paremmin ohjata sen oikeaan väliin). Mutta anyway, se ei pyörinyt ympyrää vaan meni niin kuin pitääkin. Vauhtia oli tullut selvästi lisää ja kokeilin vähän pienentää oman käden liikettä. Ja silti koira jatkoi oikein. Lilli sai vielä extraintoa tekemiseensä, kun näki miten innoissani minä olin.

On tuo Lilli siinä mielessä aika "hauska" pakkaus, ettei se kestä hallissa mitään outoa/ ylimääräistä. Yritin ottaa siitä nimittäin pari valokuvaa niin, että menin hypyn taakse odottamaan kameran kanssa. Lilli ei tykännyt kamerasta, vaan kiersi esteen. Sama toistui pari kertaa. Sitten vein kameran pois ja tehtiin sama hyppy ilman kameraa, no problems. Lilli oli selvästi sitä mieltä, että kamera ei kuulu tähän juttuun.

Minä sain tämän päiväisestä positiivista virtaa niin paljon, että taidetaan käydä hallilla huomisaamunakin. Pudottamassa itsensä maan pinnalle...

Pötsi sekaisin

Lillillä siis... Jostakin syystä Blogger hävitti edellisen samaa aihetta koskevan jutun bittiavaruuteen. Onkohan se niin, ettei täällä suvaita navan alapuolisia juttuja, edes koiria koskevia :)

Lilli on tosiaan ollut riisi + A-Piimä + tonnikalapaastolla. Lienee syönyt maasta jotakin herkullista jälleen kerran, kun rupes ripuloimaan. Yritin jo kertaalleen siirtyä norminappuloihin, mutta ripuli alkoi uudelleen, eli ei muuta kuin jatketaan paastoa. Lillillä on tosi herkkä maha, se menee pienestä sekaisin. Toisin on äidin tiibetinspanielilla. Se voi syödä mitä tahansa maasta löytämäänsä pa...aa, eikä se ole moksiskaan: melkoinen teräsmaha siis. Lilli on muuten kyllä ok-kunnossa, riehuu lumikossa niin kuin ennenkin ja söis mitä vaan, kun vain annettais. Lillillä tuntuu olevan tavallista herkempi maha. Toisaalta olen ymmärtänyt, että shelteillä on tätä herkkämahaisuutta enemmänkin. Neiti saa nyt syödä vielä pari päivää riisimössöä, vaikkei oikein siitä tykkääkään. Saataisiin maha rauhoittumaan ennen kuin mun loma loppuu.

Kaameat kelit jälleen kerran, kyllä pakkanen oli paljon kivempää kuin tää lossakko-jäätikkö. Eksyttiin pururadalle, eikä siellä meinannut päästä mihinkään, kun lumi oli laduilta muuttunut jääksi. Onneksi keskiviikoksi on luvattu rehtiä lunta, kummallista säätä tammikuuksi kun ei meinaa olla kunnon talvea laisinkaan.

Tuli käytyä Keskisen ostosparatiisissa tänään. Kaikenlaista tuli osteltua, mutta maltilla kuitenkin: ei karannut mopo käsistä. Koiraosasto näytti ihan monipuoliselta ja monia tuotteita sai paljon halvemmalla kuin esim. Mustista ja Mirristä. Shampoo, mitä Lillille käytän, oli 5 egee halvempi kuin M&M:ssä. Pentukuumeiselle osasto oli vaaran paikka, kun kaikenlaista tavaraa tuli hipelöityä ja haaveiltua, vaikkei koko pennusta ole vielä mitään varmuutta. Mutta saa sitä ihminen haaveilla, saahan...

Lauantain liirumlaarumia

Kerettiin jo käydä puolentoista tunnin lenkillä aamupäivällä. On kerrassaan ihana sää, joten tulipahan taas kuvamateriaalia otettua :) Lenkillä meinaa aivan mennä hermo tuohon haukkumiseen. Tuo tekojärven penkka on ilmeisesti Lillistä niin ihana, ettei siinä voi vain hyppiä vaan pitää haukkua ja hyppiä. Ei se viime talvena tuota tehnyt. Täytyy kai hommata korvatulpat itselle lenkkivarusteeksi, tai vaihtaa maastoa. Tosin en tiedä tässä lähellä paikkoja, joissa koiraa voi pitää vapaana. Toki jos autoon hyppäisi, löytyisi melko läheltä peltoja vaikka kuinka paljon.

Soopeliväri näyttää valokuvissa mahtavalta valkoista hankea vasten. Lillinkin turkki saattaa näyttää eri valaistusolosuhteissa eriväriseltä. Joskus se on vaalea kuin kultasoopeli. Tänään väritys näytti mahongilta. Tänään otettuja kuvia löytyy Picasasta lisää.

Täh....?

Are you talking to me??!!!

Eilen oli ekat agilityharkat joulutauon jälkeen. Paikalla oli vain kolme koirakkoa, joten saatiin juosta. Tehtiin eka S:n mallinen rata, jossa oli melkein kaikki esteet edustettuna. Otettiin vähän etenemistä ja lopuksi keinua. Lilliä hämmensi keinun liike, mutta ei se sitä pahasti pelännyt, koska suostui sille vapaaehtoisesti kiipeämään uudelleen. Keinun alla oli maxipöytä ja tyyny, joten Lillin mielestä kamalaa kolahdusta ei tällä kertaa kuulunut. Palkkana käytin pääasiassa palloa, jolla Lilliin tuli intoa ja säpinää todella paljon. Vauhtia tuli lisää niin paljon, että mun on pakko ruveta kunnonkohotuskuurille. Muuten en pysy tuon koiran vauhdissa alkuunkaan. Nyt kun koiria oli vähemmän paikalla, ei Lilliä ahdistanut hallikaan niin paljoa. Onneksi se vetää hallille mennessä ovelle kohti. Eli into agilityyn voittaa hallin kauheuden, onneksi näin päin. Täytyypä ens kerralla ottaa kamera mukaan harkkoihin, että saataisiin tänne myös agilitykuvia.

Loman aloitus

Ihanaa, tänään alkoi kauan odotettu loma!!! Puoleentoista viikkoon ei tarvitse mennä töihin. Pelkäsin, että saan loman aloituksen kunniaksi Noro-viruksen, mutta toistaiseksi ollaan terveen kirjoissa (koputtaa puuta...) ja aiotaan pysyäkin. Tarkoitus oli tänään siivota ja poistaa viimeisetkin joulukoristeet. Jostain syystä kaunis aurinkoinen sää houkutteli enemmän kuin siivous. Ei muuta kuin kamera käteen ja ulos. Järven rannalla oli melkoinen viima ja sormet oli pian ihan kohmeessa. Täytyy varmaan hommata sormenpäättömät hanskat, että pystyisi kuvaamaan myös talvipakkasella palelluttamatta itseään.
Lilli oli elementissään eilisen lumisateen jälkeen. Se loikki rinnettä ylös alas. Nyt sille on vain ilmaantunut rasittava tapa: se haukkuu lumelle ja sille rinteelle TAUOTTA. Hermot oli lujilla, mutta ei malttanut kieltääkään, kun toisella oli niin hauskaa. Pitää vissiinkin siistiä sen tassut, kun joka välissä sain olla kaivamassa lumipaakkuja polkuanturoitten välistä. Lumipaakut olivat kuin pieniä, teräviä kivensiruja, niin ettei ole ihme ettei kävelystä tullut välillä mitään.
Tulipa niitä valokuviakin otettua ja tähän makupalaksi niistä kaksi. Jos niitä haluaa enemmänkin katsella, lisää löytyy täältä.



Yritin myös kuvata lumihiutaletta supermakrolla, mutta en saanut oikein kunnollista otosta. Olisi kai pitänyt ottaa muutama sata kuvaa, niin olisi mahtunut yksi onnistunutkin kuva joukkoon.


Jaa-a, tästä on näemmä tulossa enemmänkin valokuvablogi kuin agility-blogi. Noh, ehkä seuraavalla kerralla kirjoitetaan taas enemmän agilitystä. Harkat on taas perjantaina.

Lilli sai uuden talvitakin

Näin viime viikolla yhdellä koiralla Hurtan uuden malliston talvimanttelin, ja tuumasin, että tuollainen pitää hankkia. Periaatteessa Lilli pärjäisi kyllä ilmankin. Viime talvena tehtiin -25 -asteessa lenkkejä ja neiti hyppeli hangessa ongelmitta. Emäntä kyllä hytisi pelkästä katselusta. Nyt Lilliltä lähtee jostakin syystä karvaa ihan mielettömästi. Aattelin, että mantteli vois olla paikallaan myös agilityharkoissa. Joten perjantaina mentiin sitten Mustiin ja Mirriin ja manttelin ostoon. Lilli oli tällä kertaa ihan rauhassa ja antoi asiakkaiden rapsutella itseään. Manttelin sovittaminenkin sujui hyvin kinkun voimalla. Aina se ei ko. liikkeessä ole ollut yhtä coolisti.

Ollaan tehty muutama manttelin "sisäänajo"lenkki. Vapaana ollessaa Lilli ei huomaa koko manttelin olemassaoloa, hyppii vain hangessa. Hihnassa ollessaan sen on koko ajan ravisteltava itseään. Jänskä juttu. Tässä parit kuvat tyylikkäästä neidistä tältä päivältä ja pari otosta kauniista talvimaisemasta...

Tekstissä ja kanttauksessa on tosi hyvä heijastin

Piti vielä tulla lisäämään, että näitä auringonlaskukuvia ei ole kuvankäsittelyllä käsitelty, vaan värit ovat aidot.