Tässä siis videonpätkä viime keskiviikon tokokokeen luoksetulosta, josta saatiin 10. Luoksetulo on Iitun lemppariliike, koska siinä yhdistyy kaksi asiaa, mistä se tykkää yli kaiken: vauhti ja omistaja :) :) Tällä kertaa loppuasentokin napsahti paikalleen. Aina se ei sitä ole, mutta tällä kertaa kaikki osa-alueet onnistuivat...
lauantai 20. heinäkuuta 2013
Super luoksetulo
En viitsi enää lisätä videota edelliseen postaukseen, vaan laitetaan se tähän omanaan.
Tässä siis videonpätkä viime keskiviikon tokokokeen luoksetulosta, josta saatiin 10. Luoksetulo on Iitun lemppariliike, koska siinä yhdistyy kaksi asiaa, mistä se tykkää yli kaiken: vauhti ja omistaja :) :) Tällä kertaa loppuasentokin napsahti paikalleen. Aina se ei sitä ole, mutta tällä kertaa kaikki osa-alueet onnistuivat...
Tässä siis videonpätkä viime keskiviikon tokokokeen luoksetulosta, josta saatiin 10. Luoksetulo on Iitun lemppariliike, koska siinä yhdistyy kaksi asiaa, mistä se tykkää yli kaiken: vauhti ja omistaja :) :) Tällä kertaa loppuasentokin napsahti paikalleen. Aina se ei sitä ole, mutta tällä kertaa kaikki osa-alueet onnistuivat...
perjantai 19. heinäkuuta 2013
Lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana
Meillä on nyt koeputki päällä: kolmannet tokokokeet kahden viikon sisällä. Mutta kun vauhti on päällä, niin mitä sitä jarruttelemaan... :)
Keskiviikkona ajeltiin Ilmajoelle, jossa tuomarina oli Juha Kurtti. Kuulemma rento ja mukava tuomari, ja sellainen olikin. Alokasluokassa oli 14 osallistujaa, ja paikallamakuuseen jaettiin kahteen ryhmään. Iitu pääsi jälleen reunaan pötköttämään. Treenattiin ennen koetta ripeää maahanmenoa, mutta siltikin tosi paikan tullen oli annettava kaksi käskyä ennen kuin Iitu mani maihin. Itse makuu jännitti taas ohjaajaa ihan mahdottomasti, enkä uskaltanut katsoa Iitua lainkaan. edellisen kokeen tapaan tuijotin varpaitani ja laskin aikaa hitaasti. Täytyy sanoa, että aika meni nopeasti, kun itse pääsin taas vasta 58 asti, kun liikkuri ilmoitti ajan olevan täynnä. Hieman Iitu ennakoi ja nousi istumaan ennen käskyäni. Paikallamakuu oli muuten hieno suoritus ja tuomari antoi suorituksesta ysin. Hieno alku siis, lupasi hyvää. Vanha sanonta, ei saa nuolaista ennen kuin tipahtaa, piti kuitenkin paikkansa. Kun ei makuussa kämmätty, niin muualla sitten... Treenasin ennen koetta jääviä liikkeitä ja ne menivät mainiosti. Niinpä sitten tein tyhmästi, kun maahanmenossa en sen vertaa kääntänyt päätäni, että olisin katsonut, menikä Iitu maahan vai ei. Eihän se nimittäin mennyt, suorille jaloille jäi, sanoi tuomari. Mua harmitti todella paljon, pienellä pään käännöllä olisin nähnyt Iitun ja tuplakäskyllä saanut sen maahan. Kenties olisin jokusen pisteen menettänyt, mutta liike ei olisi mennyt nollille, mitä se nyt teki. Lopputulokseksi tuli siis 154 pistettä ja 2-tulos. Olin niin raivoissani itselleni, koska varma ykköstulos meni sivu suun ihan oman typerän mokan takia. Mutta kai se on tätä kilpailurutiinin puutetta, kun on vähän minkäänlaisia kokeita takana. Tiedänpähän seuraavalla kerralla kääntää sitä hiivatin päätä!!!
Tässä kokeen osa-alueet pisteineen:
Luoksepäästävyys 10, ensimmäisen kerran Iitu nousi tuomaria vastaan, mutta se ei näemmä haitannut.
Paikallamakuu 9, tuomari sanoi että koira olisi saanut mennä nopeammin alas ja hitaammin ylös :)
Seuraaminen hihnassa 7, järkyttävää maan haistelua ja kontaktin puutetta, moni koira haisteli kentällä tosi paljon
Seuraaminen vapaana 9½, välillä vähän sivusuunnassa väljää, mutta hieno kontakti, tuomari totesi että tämä näytti jo seuraamiselta
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0, ei kai tartte sanoa enää enmpää... :(
Luoksetulo 10, tää oli aivan super!!! Älyttömän nopea ja loppuasento napsahti paikoilleen <3
Seisominen seuraamisen yhteydessä 6, Iitu sai hepulin liikkeen alkaessa, innostui ja räksytti, seuraamisesta ei voinut puhuakaan, onneksi rauhoittui seuraamaan ennen käskyn antoa, että saatin edes joku tulos
Estehyppy 8, pienestä käsimerkistä huolimatta, seis-käsky tuomarin mielestä myöhässä
Konaisvaikutelma 7, räksytys pudotti. Iitu kävi melkoisen kuumana alusta saakka. Parkkipaikalla räksytti koira autossa koko ajan ja Iitu tuntui reagoivan siihen voimakkaasti, kun muutenkin oli jo virittyneessä tilassa. Tälle räksyttämiselle täytyy saada tehtyä jotain, koska kokonaisvaikutelmassa se on näkynyt joka kokeessa. Tässä viimeisessä kokeessa käytös oli ruminta ja arvosana sen mukaista.
Seuraava koe on kahden viikon päästä Vöyrillä. Sitä ennen osallistutaan shelttien tokoleirille Turussa. Tosi kiva päästä asiantuntevaan ohjaukseen shelttiseurassa :)
Keskiviikkona ajeltiin Ilmajoelle, jossa tuomarina oli Juha Kurtti. Kuulemma rento ja mukava tuomari, ja sellainen olikin. Alokasluokassa oli 14 osallistujaa, ja paikallamakuuseen jaettiin kahteen ryhmään. Iitu pääsi jälleen reunaan pötköttämään. Treenattiin ennen koetta ripeää maahanmenoa, mutta siltikin tosi paikan tullen oli annettava kaksi käskyä ennen kuin Iitu mani maihin. Itse makuu jännitti taas ohjaajaa ihan mahdottomasti, enkä uskaltanut katsoa Iitua lainkaan. edellisen kokeen tapaan tuijotin varpaitani ja laskin aikaa hitaasti. Täytyy sanoa, että aika meni nopeasti, kun itse pääsin taas vasta 58 asti, kun liikkuri ilmoitti ajan olevan täynnä. Hieman Iitu ennakoi ja nousi istumaan ennen käskyäni. Paikallamakuu oli muuten hieno suoritus ja tuomari antoi suorituksesta ysin. Hieno alku siis, lupasi hyvää. Vanha sanonta, ei saa nuolaista ennen kuin tipahtaa, piti kuitenkin paikkansa. Kun ei makuussa kämmätty, niin muualla sitten... Treenasin ennen koetta jääviä liikkeitä ja ne menivät mainiosti. Niinpä sitten tein tyhmästi, kun maahanmenossa en sen vertaa kääntänyt päätäni, että olisin katsonut, menikä Iitu maahan vai ei. Eihän se nimittäin mennyt, suorille jaloille jäi, sanoi tuomari. Mua harmitti todella paljon, pienellä pään käännöllä olisin nähnyt Iitun ja tuplakäskyllä saanut sen maahan. Kenties olisin jokusen pisteen menettänyt, mutta liike ei olisi mennyt nollille, mitä se nyt teki. Lopputulokseksi tuli siis 154 pistettä ja 2-tulos. Olin niin raivoissani itselleni, koska varma ykköstulos meni sivu suun ihan oman typerän mokan takia. Mutta kai se on tätä kilpailurutiinin puutetta, kun on vähän minkäänlaisia kokeita takana. Tiedänpähän seuraavalla kerralla kääntää sitä hiivatin päätä!!!
Tässä kokeen osa-alueet pisteineen:
Luoksepäästävyys 10, ensimmäisen kerran Iitu nousi tuomaria vastaan, mutta se ei näemmä haitannut.
Paikallamakuu 9, tuomari sanoi että koira olisi saanut mennä nopeammin alas ja hitaammin ylös :)
Seuraaminen hihnassa 7, järkyttävää maan haistelua ja kontaktin puutetta, moni koira haisteli kentällä tosi paljon
Seuraaminen vapaana 9½, välillä vähän sivusuunnassa väljää, mutta hieno kontakti, tuomari totesi että tämä näytti jo seuraamiselta
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0, ei kai tartte sanoa enää enmpää... :(
Luoksetulo 10, tää oli aivan super!!! Älyttömän nopea ja loppuasento napsahti paikoilleen <3
Seisominen seuraamisen yhteydessä 6, Iitu sai hepulin liikkeen alkaessa, innostui ja räksytti, seuraamisesta ei voinut puhuakaan, onneksi rauhoittui seuraamaan ennen käskyn antoa, että saatin edes joku tulos
Estehyppy 8, pienestä käsimerkistä huolimatta, seis-käsky tuomarin mielestä myöhässä
Konaisvaikutelma 7, räksytys pudotti. Iitu kävi melkoisen kuumana alusta saakka. Parkkipaikalla räksytti koira autossa koko ajan ja Iitu tuntui reagoivan siihen voimakkaasti, kun muutenkin oli jo virittyneessä tilassa. Tälle räksyttämiselle täytyy saada tehtyä jotain, koska kokonaisvaikutelmassa se on näkynyt joka kokeessa. Tässä viimeisessä kokeessa käytös oli ruminta ja arvosana sen mukaista.
Seuraava koe on kahden viikon päästä Vöyrillä. Sitä ennen osallistutaan shelttien tokoleirille Turussa. Tosi kiva päästä asiantuntevaan ohjaukseen shelttiseurassa :)
perjantai 12. heinäkuuta 2013
Tulihan se 1-tulos sieltä
Ja me niin ansaittiin se :) !!!
Vöyrin kokeen paikallamakuu harmitti mua todella paljon ja pari päivää meni, etten ajatellut tokoa lainkaan. Sitten sain hyviä vinkkejä paikallamakuun harjoitteluun Tokoshelttien FB-ryhmästä ja kavereilta, ja eikun uudella tarmolla treenaamaan... Aloin käyttämään paikallamakuussa takapalkkaa eli superhyvää herkkua kannelliseen rasiaan pari metriä Iitun taakse. Treenattiin yksin ja porukalla erilaisissa häiriöissä. Kun Iitu pysyi kahdessa treenissä maassa täydet 2 minuuttia 20 metrin etäisyydellä, ja se makasi niin rauhallisen näköisenä, päätin että osallistutaan Vimpelin kokeeseen. Jos makuu ei siellä onnistuisi, pidettäisiin pidempi kisatauko ja treenattaisiin vain.
Oltiin sillä lailla onnekkaita, että meidän treeniporukka osallistui samaan kokeeseen ja suurin osa kokeen koirista oli tuttuja. Ryhmä jaettiin makuussa kolmeen osaan. Iitu sai maata reunassa. Lisäksi ehdittiin ennen koetta ottaa pieni makuutreeni kokeessa vieressä makaavan koiran kanssa. Tiedä häntä vaikuttiko nää, mutta Iitun paikallamakuu oli ihan loistava. Mä en uskaltanut katsoa sitä kertaakaan vaan tuijotin maata mielessäni aikaa laskien. Kaksi minuuttia meni muuten yllättävän nopeasti, kun laskin mielessäni kahden minuutin kulumista, mutta hitaammin kuin oikeasti. Pääsin vasta 60:n kohtaan, kun liikkuri sanoi ajan olevan täyden. Iitu oli maannut kuin tatti samassa paikassa kaula pitkänä ja ylväänä. Näin mulle sanottiin, itse en tosiaan uskaltanut katsoa. Itse asiassa jännitin niin, että taisin hyperventiloida: rintaan pisti ja käsiä pisteli & puudutti ranteita myöten. Voi mitkä tuuletukset, kun päästiin kehänauhan ulkopuolelle. Kova työ toi ansaitun tuloksen, ihana Iitu <3 Toki sanottakoon se, että kovin häiriöaltis Iitu on. uskon, että jos vierestä joku lähtee, Iitu lähtee myös. Nyt on ollut tuuria, että kokeissa muut koirat ei ole lähteneet, eikä Iitukaan ole pilannut muiden koetta.
Vimpelin kokeessa tuomarina oli Veijo Kinnunen, harmaapäinen pappa. Hän oli todella miellyttävä, mutta ei mun mielestä säälipisteitäkään jakanut. Juoksutarkastuksessa ja luoksepäästävyydessäkin höpötti Iitulle kivasti :). Kokeen päätyttyä tuomari sanoi, että onpa siinä mukava pieni koira ja niin hyvin hallinnassa. En teidä, mitkä oli sitten odotukset sheltinrimpulaa kohtaan... :)
Iitun pisteet osa-alueittain:
Muut liikkeet ei niin loistokkaasti menneetkään, kuin esim. Vaasassa, mutta riittävän hyvin kuitenkin. En tiedä, oliko Iitu jo vähän väsynyt, kun meidän vuoro oli vasta ennen kymmentä ja oltiin kuitenkin paikalla jo kuuden jälkeen.
Luoksepäästävyys 10, jälleen kerran istui kuin tatti paikallaan
Paikallamakuu 10!!!!, Iitu makasi niin ylväästi kaula pitkänä hievahtamatta
Seuraaminen hihnassa 8½, ihan hirveetä seuraamista, kontakti olematonta, nuuhki maata, hihna kiristyi. Ihmettelen noinkin hyvää arvosanaa, ehkä tää oli sittenkin se säälipiste :)
Seuraaminen vapaana 8, kontakti tässä parempaa kuten aina, pysähtymisissä perusasennot valui ja toinen täyskäännös oli huono
Liikkeestä maahanmeno 8, tahallinen vartaloapu tipautti arvosanaa, halusin varmistaa, että menee maahan eikä jää seisomaan
Luoksetulo 8, vauhdikas kuten aina, mutta lopussa jäi vinosti eteen seisomaan eikä mennyt perusasentoon
Liikkeestä seisominen 7, todennäköisesti otti askelia käskyn jälkeen, ennakoi myös perusasentoa hieman
Hyppy 7, annoin tarkoituksella käsimerkin, ettei liike jää nollille, muuten suoritus ok, ja apu oli oikee ratkaisu, varmisti 1-tuloksen :)
Kokonaisvaikutelma 9, piste lähti räksyttämisestä, kuten tuomari sanoi. Itse asiassa Iitu haukkui vähemmän kuin kahdessa edellisessä kokeessa, nyt vain ennen hyppyä.
Kokonaispisteet siis 166 ja ALO1-tulos!!! Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraava koetta, joka on ensi keskiviikkona Ilmajoella. Olen ilmoittautunut myös 2.8 kokeeseen Vöyrille. Pitäis kai noita avoimen luokan liikkeitäkin alkaa treenaamaan. Mutta jos me tästä tämän kesän aikana saadaan ansaittua TK1, niin onhan meillä talvi aikaa treenata avoimen liikkeitä.
Vöyrin kokeen paikallamakuu harmitti mua todella paljon ja pari päivää meni, etten ajatellut tokoa lainkaan. Sitten sain hyviä vinkkejä paikallamakuun harjoitteluun Tokoshelttien FB-ryhmästä ja kavereilta, ja eikun uudella tarmolla treenaamaan... Aloin käyttämään paikallamakuussa takapalkkaa eli superhyvää herkkua kannelliseen rasiaan pari metriä Iitun taakse. Treenattiin yksin ja porukalla erilaisissa häiriöissä. Kun Iitu pysyi kahdessa treenissä maassa täydet 2 minuuttia 20 metrin etäisyydellä, ja se makasi niin rauhallisen näköisenä, päätin että osallistutaan Vimpelin kokeeseen. Jos makuu ei siellä onnistuisi, pidettäisiin pidempi kisatauko ja treenattaisiin vain.
Oltiin sillä lailla onnekkaita, että meidän treeniporukka osallistui samaan kokeeseen ja suurin osa kokeen koirista oli tuttuja. Ryhmä jaettiin makuussa kolmeen osaan. Iitu sai maata reunassa. Lisäksi ehdittiin ennen koetta ottaa pieni makuutreeni kokeessa vieressä makaavan koiran kanssa. Tiedä häntä vaikuttiko nää, mutta Iitun paikallamakuu oli ihan loistava. Mä en uskaltanut katsoa sitä kertaakaan vaan tuijotin maata mielessäni aikaa laskien. Kaksi minuuttia meni muuten yllättävän nopeasti, kun laskin mielessäni kahden minuutin kulumista, mutta hitaammin kuin oikeasti. Pääsin vasta 60:n kohtaan, kun liikkuri sanoi ajan olevan täyden. Iitu oli maannut kuin tatti samassa paikassa kaula pitkänä ja ylväänä. Näin mulle sanottiin, itse en tosiaan uskaltanut katsoa. Itse asiassa jännitin niin, että taisin hyperventiloida: rintaan pisti ja käsiä pisteli & puudutti ranteita myöten. Voi mitkä tuuletukset, kun päästiin kehänauhan ulkopuolelle. Kova työ toi ansaitun tuloksen, ihana Iitu <3 Toki sanottakoon se, että kovin häiriöaltis Iitu on. uskon, että jos vierestä joku lähtee, Iitu lähtee myös. Nyt on ollut tuuria, että kokeissa muut koirat ei ole lähteneet, eikä Iitukaan ole pilannut muiden koetta.
Vimpelin kokeessa tuomarina oli Veijo Kinnunen, harmaapäinen pappa. Hän oli todella miellyttävä, mutta ei mun mielestä säälipisteitäkään jakanut. Juoksutarkastuksessa ja luoksepäästävyydessäkin höpötti Iitulle kivasti :). Kokeen päätyttyä tuomari sanoi, että onpa siinä mukava pieni koira ja niin hyvin hallinnassa. En teidä, mitkä oli sitten odotukset sheltinrimpulaa kohtaan... :)
Iitun pisteet osa-alueittain:
Muut liikkeet ei niin loistokkaasti menneetkään, kuin esim. Vaasassa, mutta riittävän hyvin kuitenkin. En tiedä, oliko Iitu jo vähän väsynyt, kun meidän vuoro oli vasta ennen kymmentä ja oltiin kuitenkin paikalla jo kuuden jälkeen.
Luoksepäästävyys 10, jälleen kerran istui kuin tatti paikallaan
Paikallamakuu 10!!!!, Iitu makasi niin ylväästi kaula pitkänä hievahtamatta
Seuraaminen hihnassa 8½, ihan hirveetä seuraamista, kontakti olematonta, nuuhki maata, hihna kiristyi. Ihmettelen noinkin hyvää arvosanaa, ehkä tää oli sittenkin se säälipiste :)
Seuraaminen vapaana 8, kontakti tässä parempaa kuten aina, pysähtymisissä perusasennot valui ja toinen täyskäännös oli huono
Liikkeestä maahanmeno 8, tahallinen vartaloapu tipautti arvosanaa, halusin varmistaa, että menee maahan eikä jää seisomaan
Luoksetulo 8, vauhdikas kuten aina, mutta lopussa jäi vinosti eteen seisomaan eikä mennyt perusasentoon
Liikkeestä seisominen 7, todennäköisesti otti askelia käskyn jälkeen, ennakoi myös perusasentoa hieman
Hyppy 7, annoin tarkoituksella käsimerkin, ettei liike jää nollille, muuten suoritus ok, ja apu oli oikee ratkaisu, varmisti 1-tuloksen :)
Kokonaisvaikutelma 9, piste lähti räksyttämisestä, kuten tuomari sanoi. Itse asiassa Iitu haukkui vähemmän kuin kahdessa edellisessä kokeessa, nyt vain ennen hyppyä.
Kokonaispisteet siis 166 ja ALO1-tulos!!! Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraava koetta, joka on ensi keskiviikkona Ilmajoella. Olen ilmoittautunut myös 2.8 kokeeseen Vöyrille. Pitäis kai noita avoimen luokan liikkeitäkin alkaa treenaamaan. Mutta jos me tästä tämän kesän aikana saadaan ansaittua TK1, niin onhan meillä talvi aikaa treenata avoimen liikkeitä.
torstai 4. heinäkuuta 2013
Ei mennyt niin kuin Strömsössä
Eka tokokoe meni nollaantuneita osioita lukuunottamatta erittäin hyvin. Nyt tultiinkin sitten oikein rytinällä alas pilvistä pohjamutiin. Osallistuttiin Iitun kanssa toissa päivänä Vöyrillä tokokokeeseen, jossa tuomarina oli mielestäni aika tiukka Tiina Laakko, ja tulos ei ollut lainkaan Vaasan tasoa.
Vaikka oltiin tässä välissä treenattu paikallamakuuta häiriöissä ilman koiraseuraa ja koiraseurassa, makuu nollaantui. Iitu otti hatkat jo 10 sekunnin kohdalla. Myös hyppy nollaantui. Iitu ei hypännyt taaskaan, vaikka oon rakentanut oman hyppyesteen ja on kuljettu pitkin kyliä treenaamassa sen kanssa. Kolmas nollille mennyt liike oli liikkeestä maahan meno, jossa Iitu jäi seisomaan. Arvasin heti käskyn sanottuani, että Iitu ei mennyt maahan, koska käsky lipsahti suustani aivan liian korkealla äänensävyllä, kun olis pitänyt murahtaa matalalla äänellä. Epäonnea ja tason laskua oli vähän joka liikkeessä, joten eipä ihme että pinnat jäivät 99,5:een eikä saatu tulosta.
Pisteet osa-alueittain:
- luoksepäästävyys 10, koira ei värähtänytkään
- paikallamakuu 0, lähti rivistä 10 sekunnin kohdalla
- seuraaminen hihnassa 7, seuraamisasento välillä hieman kaukana ja perusasennot istuessa vinoja
- seuraaminen vapaana 7, harmillisesti Iitu ei mennyt lopussa perusasentoon vaan jäi seisomaan. Tätä tuomarikin harmitteli, sanoi että oli erinomainen kontakti koiralla ja hyvä seuraaminen muuten, olisi saanut 9:n jos loppuasento olisi ollut oikea
- liikkeestä maahanmeno 0, koira jäi siis seisomaan
- luoksetulo 9½, edelleen lemppariliike, puoli pinnaa lähti siitä, kun perusasento jäi vähän eteen
- liikkeestä seisominen 5, Iitu ennakoi reilusti ja seisahtui jo ennen käskyä
- hyppy 0, Iitu ei hypännyt vaan jäi seisomaan esteen eteen
- kokonaisvaikutelma 8, haukkumisesta lähti taas nää pisteet, Iitu haukkui ennen kolmea viimeistä osiota, alkoi vissiin kärttämään palkkaa.
Paikallamakuuta täytyy nyt treenata enemmän, lyhyemmällä ajalla ja matkalla. Tänään päästiin treenaaman koiraporukassa ekaa kertaa kokeen jälkeen. Otettiin kaksi makuuta. Toisessa koirat makasi 30 sekuntia ja toisessa 2 minuuttia. Lyhensin välimatkaa 10 metriin ja Iitu pysyi paikoillaan molemmilla kerroilla. Nyt oli käytössä myös takapalkka, vapautin Iitun superherkulle makuun jälkeen :) Toivottavasti saataisiin tuota paikallamakuun ongelmaa nyt pikku hiljaa pois.
Olin ilmoittanut Iitun kokeeseen , joka on ensi viikon keskiviikkona. Täytyy nyt pohtia, mitä teen. Mennäänkö kokeeseen ollenkaan, mennäänlö ja jätän paikallamakuun kokonaan tekemättä, vai tehdäänkö koko koe. Viikonlopun treenit sen näyttää, mitä tehdään. Tänään oli ainakin toiveita herättävä treeni. Tästä jatketaan... :)
Vaikka oltiin tässä välissä treenattu paikallamakuuta häiriöissä ilman koiraseuraa ja koiraseurassa, makuu nollaantui. Iitu otti hatkat jo 10 sekunnin kohdalla. Myös hyppy nollaantui. Iitu ei hypännyt taaskaan, vaikka oon rakentanut oman hyppyesteen ja on kuljettu pitkin kyliä treenaamassa sen kanssa. Kolmas nollille mennyt liike oli liikkeestä maahan meno, jossa Iitu jäi seisomaan. Arvasin heti käskyn sanottuani, että Iitu ei mennyt maahan, koska käsky lipsahti suustani aivan liian korkealla äänensävyllä, kun olis pitänyt murahtaa matalalla äänellä. Epäonnea ja tason laskua oli vähän joka liikkeessä, joten eipä ihme että pinnat jäivät 99,5:een eikä saatu tulosta.
Pisteet osa-alueittain:
- luoksepäästävyys 10, koira ei värähtänytkään
- paikallamakuu 0, lähti rivistä 10 sekunnin kohdalla
- seuraaminen hihnassa 7, seuraamisasento välillä hieman kaukana ja perusasennot istuessa vinoja
- seuraaminen vapaana 7, harmillisesti Iitu ei mennyt lopussa perusasentoon vaan jäi seisomaan. Tätä tuomarikin harmitteli, sanoi että oli erinomainen kontakti koiralla ja hyvä seuraaminen muuten, olisi saanut 9:n jos loppuasento olisi ollut oikea
- liikkeestä maahanmeno 0, koira jäi siis seisomaan
- luoksetulo 9½, edelleen lemppariliike, puoli pinnaa lähti siitä, kun perusasento jäi vähän eteen
- liikkeestä seisominen 5, Iitu ennakoi reilusti ja seisahtui jo ennen käskyä
- hyppy 0, Iitu ei hypännyt vaan jäi seisomaan esteen eteen
- kokonaisvaikutelma 8, haukkumisesta lähti taas nää pisteet, Iitu haukkui ennen kolmea viimeistä osiota, alkoi vissiin kärttämään palkkaa.
Paikallamakuuta täytyy nyt treenata enemmän, lyhyemmällä ajalla ja matkalla. Tänään päästiin treenaaman koiraporukassa ekaa kertaa kokeen jälkeen. Otettiin kaksi makuuta. Toisessa koirat makasi 30 sekuntia ja toisessa 2 minuuttia. Lyhensin välimatkaa 10 metriin ja Iitu pysyi paikoillaan molemmilla kerroilla. Nyt oli käytössä myös takapalkka, vapautin Iitun superherkulle makuun jälkeen :) Toivottavasti saataisiin tuota paikallamakuun ongelmaa nyt pikku hiljaa pois.
Olin ilmoittanut Iitun kokeeseen , joka on ensi viikon keskiviikkona. Täytyy nyt pohtia, mitä teen. Mennäänkö kokeeseen ollenkaan, mennäänlö ja jätän paikallamakuun kokonaan tekemättä, vai tehdäänkö koko koe. Viikonlopun treenit sen näyttää, mitä tehdään. Tänään oli ainakin toiveita herättävä treeni. Tästä jatketaan... :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)