sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Lagun kisat

on nyt sitten takana. Lillin kanssa kisattiin eilen hyppyradalla. Ja voin sanoa, että HIEMAN jännitti, millä mielialalla Lilli on. Kesällä virallisten kisojen aloitus kun meni niin penkin alle, oli hiukan paineita. Mun päätavoite oli, että Lilli olisi normaali itsensä ja suorittaisi radan samalla innokkuudella kuin treeneissä. Jos saadaan tulos, se olisi vielä plussaa.

Hyppyrata oli vasta klo 10.45, mutta mentiin Lillin kanssa WallSport-areenalle hyvissä ajoin ottamaan paikkaan tuntumaa. Lilli oli innoissaan häntä tötteröllä ja vaikka se pelkäsi areenan pyöröovia, se kiskoi halliin sisälle päin. Hyppyytin sitä harjoitusesteillä ja se oli ihan into piukeena. Ei hallin melu, kuulutukset, musa yms. häirinneet yhtään. Se kävi niin kuumana, että pelkäsin jo, lähteekö koko koira lapasesta, kun radalle päästään. Ei onneksi lähtenyt.

 Itse kisarata ei ollut erityisen vaikea. Toki siinä oli omat kohtansa, eikä mikään läpihuutojuttu, mutta pelkäsin pahempaa. Vai huomaako tässä sen, että mä oon tainnu tässä vaativassa lajissa jopa kehittyä, kun tältä tuntuu.  Rataantutustumisessa suunnittelin, että lähden Lillin kanssa yhtäaikaa ja estän sillä mahdollisen ensimmäisen hypyn ohituksen. Sitten kun tuli meidän vuoro, muutin mieltäni ja päätin jättää sen lähtöön. Kivi putosi siinä vaiheessa sydämeltä, kun näin sen hyppäävän ekan esteen yli. Se aloitti niin hyvin, että itselleni ominaiseen tapaan jäin ihmettelemään, että wau mun koira etenee ja unohdin liikkua. Tässä samaisessa ihmetyksessä meinas tulla tokan putken jälkeen vähän kiire tehdä sokkari, mutta ehdin kuin ehdinkin. Pussista tullessa Lillille tapahtui jotain, mitä en ymmärrä: se muuttui poissaolevaksi, samanlaiseksi kuin se oli Lapuan kisoissa kesällä. Jos olisin aavistanut tämän etukäteen, olisin mennyt sitä vastaanottamaan pussilta, mutta olin edennyt jo seuraavan hypyn taakse. Tuolla hypyllä pasmat meni sitten vähän sekaisin, kun Lilli oli jo hyppäämässä sen väärin päin, mutta sain sen lopuksi menemään oikein. Tuon hyppytakun jälkeen ajauduin väärälle puolelle koiraa, eikä kepeille lähetys mennyt ihan putkeen ja Lilli aloitti kakksovälistä. Olis vaan pitänyt sen hypyn jälkeen rauhoittaa tilanne ja aloittaa kepit kunnolla. Kepit Lilli meni kävelyvauhtia, mutten viitsinyt yhtään vedättää, ettei ropise lisää vitosia. Loppu meni melko sulavasti ja oli virheetön. Tuloksena 10 virhepistettä hypyn kiellosta ja keppien väärästä aloituksesta ja lisäksi tuli vielä kuutisen sekuntia yliaikaa noiden takkujen takia. Mutta saatiin sentään tulos ja Lilli oli oma itsensä tuota pussista tuloa lukuunottamatta. En tiedä mitä siinä oikein tapahtui. Säikähtikö se pussista tullessaan paikkaa, meteliä, tuomaria.... En tiedä, mutta onneksi se palautui normaaliksi pian.

Eilsestä kisasta jäi tosi hyvä fiilis ja nyt harmittaa, kun tässä lähellä ei ole kisoja moneen kuukauteen. Nyt kun tekis mieli kisata :) Sen huomasi, että kaiken on mentävä sujuvasti, että saa tuloksen ilman aikasakkoa. Me kun ei olla Lillin kanssa mitään raketteja. Tai Lilli on, jos se sille päälle sattuu...
Latasin kisavideon Youtubeen ja se löytyy täältä.

2 kommenttia:

anne kirjoitti...

Hassu tuo Lillin "poissolokohtaus" pussin jälkeen. Mahtava juttu, että se kesti vain hetken ja loppu meni iloisesti häntä tanassa!
Nyt vaan sitten treeniä ja lisää kisoja, kunhan niitä taas on.

Ilo oli katella Lilliä radalla!

Anne, Lilli ja Iitu kirjoitti...

Kyllä se jotain pussista tullessaan säikähti. Tommonen poissaoleva se on silloin, kun joutuu suorittamaan keinun. Mut kiva oli tosiaan, kun se veti häntä tötteröllä ja treeneissä se on alkanut jopa haukkumaankin radalla, mitä ei oo ikinä tehny :)