Odottakoon Iitun osteopaattiselostus vielä vuoroaan. Nyt muistelen sunnuntain mätsäriä :) Joka on tätä blogia lukenut tai facebookissa seurannut päivityksiä tai jopa nähnyt livenä, on huomannut että mun ja Iitun näyttelyura ei ole lähtenyt käyntiin kovin ruusuisesti. ja tällä tarkoitan nimen omaan esiintymispuolta. Ne kerrat mitä ollaan oltu yhdessä kehässä näyttelytreeneissä, mätsäreissä tai näyttelyissä, on ollet ihan fiaskoja. Iitu on vetänyt omaa pomppu-, haukku-, loikkashowtaan meikäläisen seuratessa statistina - ja ylinolona.... Me ollaan käyty mätsäreissä harvakseltaan ja joka kerta Iitu on osoittanut rauhoittumisen merkkejä yhä enemmän. Keväällä se ei vielä osannut kävellä kovin kauniisti kun kehässä oli muita. Kavereiden perään kun oli päästävä. Iitu on kuitenkin ihan kokonaisuutenakin rauhoittunut. En tiedä onko se aikuistunut vai johtuuko tääkin muutos Bachin kukkatipoista, mutta yleisen rauhoittumisen perusteella uskalsin odottaa parempaa käytöstä myös kehässä. Ja sitä sain, sen huomasin jo treenatessa. Ja kun päästiin tositoimiin, Iitu ei ottanut kehässä ainuttakaan pomppua eikä haukkunut kertaakaan (no sitä se ei oo tehnyt enää aikoihin). Se ravasi vieressä nätisti hihna löysällä ja kun huomasin tämän ekan liikekierroksen aikana, uskalsin kokeilla jopa juosta itsekin. Pari laukkaa Iitu otti kun vauhtia nostettiin, mutta kun nyppäsin hihnasta, se siirtyi raviin. Siis tää koira on ihan jotain muuta kuin vuosi sitten. Iituhan osaa seistä paikoillaan ja malttaa kauankin. Liikkeet on olleet SE ongelma, muttei enää :) Tosin sitten kun meitä oli lauma kehässä, en oikein saanut selvää, kuinka rauhassa Iitu liikkuisi, Oli vaan niin toivotona, kun 20 erikokoista koiraa yrittää mennä peräkanaa pienessä kehässä. Siitä ei tullut mitään. Sen huomasin, että häntä nousee liikkeessä selkälinjaan, muttei sentään kippuraan. Sen verran kakaraa Iitussa vielä on, että näyttelytouhu tuntuu olevan liian kivaa ja häntäkin on iloinen...
Tällä esiintymisellä saatiin punainen nauha ja sijoituttiin lopuksi neljänneksi. Tuomarin mielestä kumpikin pari esiintyi hyvin, mutta Iitun valitsi paremmaksi reippaan käytöksen takia. :)
Iitun käytös oli nyt sellaista kuin pitääkin ja sen kanssa oli oikein mielellään kehässä. Seuraavaksi ruvetaan sitten treenaamaan esiintymisen hienouksia ja nyt kun sain itselleni todisteen siitä, että Iitu osaa käyttäytyä, ilmoitan sen muutamaan näyttelyyn. Shelttiyhdistyksen ykkösruusuketta yritetään tavoitella. Vähän kiire vain meinaa tulla, kun näyttelyvuosi on jo loppupuolella, enkä joka kinkereille pääse. Kalenteriin on ruksattuna elokuussa Heinola, Kouvola ja Tervakoski. Harkinnassa on lokakuussa Seinäjoki ja marraskuussa Jyväskylän eka näyttely. Nyt vaan peukutan, että Iitu kasvattais turkkinsa ennen elokuuta. Hyvällä alulla se on ja nyt kun se syö Bvitamiinia osteopaatin määräyksestä, vitamiini toivottavasti auttais myös turkin kasvuun. Syksyä siis odotellessa: näyttelykehät, täältä tullaan :)
2 kommenttia:
Onnea oikein paljon Iitun hienosta näyttely menestyksestä. Iitu varmaankin aikuistuu hitaammin, kuin Lilli ja on muutenkin vilkkaampi. Nyt vain innolla kohti uusia näyttelyitä. Toivottavasti sait apua myös lillin ongelmiin, kun kävitte Turussa.
Lillin osteopaattireissusta oli selostus edellisessä kirjoituksessa, huomasitko? Lillin käytökseen löytyi syy, joka parannettiin ja nyt meillä on kuntoutus menossa.
Onneksi yhteinen sävel Iitun kanssa lopulta löytyi :)
Lähetä kommentti