perjantai 2. syyskuuta 2011

Agilityviikko

Näitä loman hyviä puolia: ehtii omatoimitreenailemaan ja sitä me ollaan tällä viikolla tehty lähes joka päivä. Iitun kanssa on käyty kahdesti kaksistaan tekemässä keppisulkeisia verkkokepeillä. Teemana on ollut kepit osana rataa ja lähetys kepeille vähän kauempaa ja eri kulmista. Iitu on edelleen melkoinen tohottaja. Ensimmäiset kymmenen minuuttia menee siihen, että neiti saa päästellä enimmät höyryt pois. Sitten se malttaa jo hiukan kuunnellakin. Ollaan treenattu ihan muutaman esteen helppoa radanpätkää ja tarkoituksella jättäydyn jälkeen eli vähän irtoamisharkkaa samalla. Se kun on meidän ongelma numero uno. Huomasin, että parhaiten tehoaa mene-käsky. Kun sitä huutaa ERITTÄIN kuuluvalla äänellä, Iitu etenee paremmin kuin hyppy-käskyllä. Ja Iitullehan ei riitä mikään hento kuiskaus, vaan käskyt on todellakin huudettava, että se kuulee ne oman räksytyksensä yli. Huoh...

Toissa aamuna otin mukaan myös Lillin. Sen kanssa treenattiin keppejä ja hyppyjä matalilla rimoilla. Sen hyppytekniikka on nyt parempi, mutta sillä on erikoinen tapa varmistella ensimmäinen hyppy, jos se lähtee liikkeelle paikoiltaan. Muissa hypyissä tuota ongelmaa ei ollut. Iitun kanssa jatkettiin keppien hinkkaamista yksin ja radan osana. Samalla treenattiin edelleen takaaleikkauksia ja irtoamista, joka on mukana joka treenissä. Kyllä mä oon tiennyt, että Iitu tykkää putkista, mutta nyt ne suorastaan imi sitä. Alussa oli kaks hyppyä ja niiden jälkeen putki. Ekan hypyn jälkeen tein takaaleikkauksen, eikä Iitu päätään kääntänyt, että missäs ohjaaja tulee, paineli vaan putkeen. Näyttää siis toimivan palkkana paremmin kuin namialusta.

Eilen oltiin Lillin kanssa ohjatuissa treeneissä, jonka teemana oli puomin, A-esteen ja putken erottelu. Puomin ja A:n alle oli viritelty putkia houkutukseksi. Vuoroin mentiin alla oleviin putkiin ja vuoroin ei. Ensimmäinen houkutusputki oli A:n alla, ja ehdin jo ohjaajalle toteamaan, että putket ei vedä Lilliä niin kuin Iitua. Putki ei ollut edes kovin tyrkkykulmassa, mutta sinnepä se vain sujahti :D Ohjaaja saa katsoa peiliin. Luotin siihen, että se ei putkeen mene, enkä ottanut tarpeeksi haltuun. No tästä valaistuneena otin tarkasti kaikki seuraavat tyrkkykohdat eikä Lilli väärää estettä enää valinnutkaan.

Tänä aamunakin käytiin Iitun kanssa hallilla, ja keppien parissa jatkettiin. Tehtiin helppoa rataa, jossa ei sokkaria kummempaa ohjauskuviota ollut. Teen Iitun kanssa niin kauan helppoja pätkiä, että tulee paljon onnistumisia ja se tajuais idiksen edetä, eikä vain räksyttää mulle. Otin tämänaamuisista treeneistä videonpätkää. Jossain vaiheessa vois kokeilla poistaa keskimmäisiä verkkoja, mutta ei vielä kuitenkaan. Meikäläisen juoksu on tommosta töpsötystä. Mun akillesjänne on oikeesti niin huonossa kunnossa, että pelkään sen napsahtavan poikki koska tahansa. Olis kai aika vaihteeksi vierailla lekurilla sen takia... :(



Eilisaamulla Lilli pääsi elämänsä ensimmäistä kertaa vesijuoksumatolle Eläinten Kuntokeskukseen. Olin etukäteen vähän epäilevä, että mitenkähän mahtaa mennä, Lilli kun ei vedestä piittaa. No eihän sitä altaaseen vapaaehtoisesti saatu, vaan piti nostaa, eikä se ensin ymmärtänyt kävelläkään, kun hihna lähti liikkeelle. Mutta sitten kun se hiffas idean, miten keskittyneesti se kävelikään. Juoksuvauhti oli vielä vähän liikaa: etu- ja takajalat meni eri tahtiin, mutta tää kuulemma on tavallista ensikertalaisilla. Seuraavalla kerralla kokeillaan uudelleen juoksua. Nopea kävely sujui hyvin ja Lilli venytti askeltaan, kun vauhtia vähän lisättiin. Aattelin, että kun tää kerta meni näinkin hyvin, niin käytän Lilliä vesimatolla muutaman kerran kuuriluonteisesti ja jatketaan siinä sivussa metsälenkkejä ja ylämäkikävelyä. Pyöräilyhän olis tosi hyvä keino koiran lihasten parantamiseen, mutta Lillin paimennusvietti on niin voimakasta, että mun pitäis ensin ajella autolla pyörä perässä jonnekin metsätielle, jossa ei tule vastaan autoja tai pyöräilijöitä, ja siellä vasta lähteä pyöräilemään. Eli käy vähän liian työlääksi. Katsotaan nyt, mitä vesimatto saa aikaan. Kun ollaan muutama kerta käyty, vien Lillin fyssarille kontrolliin.

Ei kommentteja: