tiistai 6. syyskuuta 2011

Vaihteeksi mätsärissä

Viikonloppuna päätin, että nyt on pakotettava itsensä jonkinnäköiselle agilitytauolle. Muuten tuo koipi ei parane ikinä. Pitäis kai tyhmemmänkin jo ymmärtää levätä, kun kipua kerran on. Iitun kanssa käydään tekemässä keppiharkkaa, mutta muuten agility saa nyt olla tauolla neljä viikkoa ainakin. Katotaan sitten, mitä jalka kestää. Tääkin vaiva on aikoinaan tullut Birkenstockin työjalkineista, joista en heti malttanut luopua. Mutta toivotaan, että juoksutauko, jumppa ja nilkkatuki auttaa, niin pääsee tositoimiin.

Sunnuntaina ajeltiin koirien kanssa mätsäriin Vaasaan. Tällä kertaa pääsi kehään molemmat koirat. Tuomari piti shelteistä ja sanoikin, että hänelle tulee lopussa vaikeuksia valita. Molemmat koirat sai punaisen nauhan  ja niinpä olin vaikeuksissa, että mistä saisin esittäjän toiselle. Onneksi eräs tyttö (jolla myös oli sheltti) lupas handlata Lilliä. Lilli käteltiin aika pian ulos. Eihän se malttanut mennä tai seistä eteenpäin, kun me oltiin Iitun kanssa muutaman koiran päässä, vaan kiemurteli taakse päin koko ajan. Iitu sen sijaan pisti parastaan. Lilli hakkui parin metrin päässä kehän laidalla suoraa huutoa, mutta Iitu se vain seisoi kuin patsas eikä piitannut kaverin aiheuttamasta metelistä ollen lopuksi punaisten kolmas. Tuomari tuli vielä ihailemaan Iitua, kehui tälle että oot sä lutuunen ja nappas vielä syliinkin... :) Nyt voi sanoa, että melkein harmitti, kun ei voitettu japäästy BIS-kehään, koska siellä oli todella hyvät palkinnot. Lilli on ollut saman yhdistyksen järjestämässä mätsärissä BIS3 ja silloinkin palkinnot oli sitä luokkaa, että kannatti Vaasaan asti ajella. Iitu petraa kehäkäytöstään kisa kisalta. Karvakin näyttää jopa lisääntyvän, vaikka sitä koko ajan toisen pään kautta lähtee. Taidanpa siis ilmoittaa sen Seinäjoen näyttelyyn.

Loppuviikosta on Lillillä kovasti ohjelmaa. Torstaina se pääsee luultavasti lampaita paimentamaan. Katotaan nyt kuinka se käyttäytyy, päästetäänkö sitä lampaille. Ja jos pääsee, meneekö jahtaamiseksi paimentamisen sijasta. Lenkillä se ainakin paimentaa mua: kulkee siksakkia perässä ja sitten kiertää edestä ympäri, tekee tätä koko ajan kun on vapaana. Ja perjantaina on ohjelmassa vesijuoksua toinen kerta. Saas nähdä, mitä Lilli tuumii kun tunnistaa paikan :)

 Iitu kyttää lintuja


Meillä on näin arvokas lenkkipaikka: kartanon puisto :)

Vakkarilenkkimaisemissa


1 kommentti:

Pirkko kirjoitti...

Hoida vaan jalka kuntoon, se "maksaa" kyllä itsensä takaisin sitten kun saat taas terveellä jalalla juosta :)