Eli yritetään päivittää tätäkin. Huomasin, että edellisestä päivityksestä onkin peräti kolme kuukautta! Ei vaan tahdo jaksaa kirjoittaa ja feisbuukis tulee kerrottua pikapäivitykset. Niinpä bloggaaminen on jäänyt täysin unholaan. On mahdotonta muistaa, mitä kaikkea koiraharrastusrintamalla on tapahtunut sitten viime kerran. Lillin kanssa ollaan kisattu kaksissa virallisissa ja Iitun kanssa yritettiin epiksissä. Tosin sitä ei voi kutsua parhaalla tahdollakaan edes etäisesti agilityksi. Kaveri käy kuumana ja räksyttää, osittain siitä ilosta, että jee emäntä juoksee. Ei ole siis Iitulle valjennut tämä agilityn tarkoitus vieläkään. Mutta yritetään treenata, jospa se joskus valkenis....
Lillin kanssa tosiaan kisattiin maaliskuussa Mäki-Pohdon maneesissa yhden hyppyradan verran. Lilli oli siinä rasittavassa mielentilassa, että haahuili omiaan ja räksytti olemattomille kummituksille. Meidän kohtaloksi koitui putket. Lilli on jostain syystä tehnyt viime aikoina sitä, että se ei mene putkeen, vaan räksyttää siinä suuaukolla ensin. Saatiin kolme kieltoa putkista ja sitä rataa sitten hylly.
Pitkäperjantaina kisattiin Vöyrillä, jossa oli kaksi agilityrataa tarjolla. Tuomarina oli Timo Vertanen Ruotsista, eikä A-radalla ollut keinua. Syvä helpotuksen huokaus siis... Rata oli aika haastava ykkösille, vääntöä ja kääntöä. Tuloksen sai vain kuusi koirakkoa 17:stä. Lilli oli hyvässä vireessä, kun vertasi sen menoon Mäki-Pohdossa. Nyt ei mikään kummitellut. Meidän nolla tosin meni jo toisena esteenä olleeseen U-putkeen. Todennäköisesti ohjaus rtuli myöhässä ja Lilli kiersi putken. Sen jälkeen tehtiin puhdas rata, kaikista vaikeista kohdistakin suoriuduttiin. Kaksi valssia valui törkeän pitkäksi ja näihin tuhrautui aikaa sen putkenkierron lisäksi. Lopputuloksena 5+ reilu 5 sekuntia yliaikaa eli yhteensä 10 ja jotain, sijoitus viides. Tais olla meidän paras sijoitus tähän mennessä... Nolla oli niin lähellä ja menetettiin se niin olemattomaan virheeseen, että oikeasti harmitti tosi paljon. Varsinkin kun loppuosa meni hyvin. Siinä sitten meni meidän nollaradan mahdollisuus noista kisoista, koska B-radalla olikin sitten keinu, Lillin kauhu...
B-rata oli muuten ehkä helpompi. Taisin vissiin päättää, että liian helppo, koska en ohjannut :( Idiootti, mikä idiootti. Lilli ohitti neljännen hypyn ja mä päätin sitten lopettaa ohjaamisen. Lillilläkin oli taas se haahuilumoodi päällä, mikä Mäki-Pohdossa. Olisin luullut, että ekan kisan jälkeen sekin pääse kisaamisen makuun, mutta ei näemmä. No, ohjaamisen lopetettuani Lilli ohitti yhden hypyn ja hyppäs sen väärin päin uudelleen eli hylly tuli tästä radasra. Jatkettiin kuitenkin eteenpäin, koska halusin kokeilla keinua. Ensiyrittämällä Lilli hyppäsi pois, mutta toisella yrittämällä meni. Tosin hyppäsi pois ennen kontaktia. Päivän saldona siis melkein nolla ja surkea hylly, ja paljon jossittelua. No joo, jälkiviisaus se onkin aina niin helppoa...
Mikä oli positiivista:
- mua ei jännittänyt, tais olla eka kerta kun housunpuntti ei tutissut kisastartissa
- Lilli ei karannut lähdössä ja sitä uskalsi jättääkin kauemmaksi kuin metrin päähän
- Lilli ei yrittänyt ohittaa ekaa hyppyä
- kepit meni hyvin, oli vauhdikkaat Lillin kepeiksi eikä keskeyttänyt kuten Mäki-Pohdossa
- putket meni hyvin, ei kieltoja
- A-radalla oli tosi hyvä vire koiralla
Ja sitten ei niin positiiviset jutut:
- kartturi lopetti ohjaamisen heti kun joku meni pieleen
- hirveät valssit
- keinu
- Lillin haahuilu B-kisassa
Positiivisia asioita oli kuitenkin enemmän kuin negatiivisia eli ihan hyvä fiilis päivästä jäi. Ja innolla odotan seuraavia kisoja, jotka on vapunpäivänä Maalahdessa ja sitä seuraavana viikonloppuna olevat omat kisat. Kunhan tuolla koiralla ei vaan alkaisi juoksu. Se merkkailee kyllä siihen malliin, että ei noihin kisoihin taideta päästä, vaikka niin kovasti toivon että alkaisi vasta niiden jälkeen. Sitten ei olisi kisoja ennen kesäkuun puoltaväliä ja olis aikaa juosta...
Iitun kanssa ollaan tässä talven aikana käyty tokon 2-luokka ja se on osoittanut kykenevänsä rauhalliseen työskentelyyn, mitä agiradalla ei uskoisi. Taitotaso ei ollut vielä niin hyvä, että oltaisiin saatu jatkaa 3-luokalle, joten kertaamme 2-luokan tässä loppukeväästä.
Todennäköisesti päivitän tätä blogia aika harvakseen, mutta yritän kirjoittaa aina jotain, kun on agikisoja, näyttelyitä tai jotain merkittävämpää juttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti