maanantai 12. joulukuuta 2011

Kisaraporttia pukkaa...

Sunnuntaina siis kisattiin Lillin kanssa kahdessa startissa: agility- ja hyppykisassa. Mitään en odottanut. Itse asiassa, aamulla tuumasin itsekseni, että meillä meni kesän kisat niin penkin alle kuin voi olla ja olin jo hiljaa mielessäni päättänyt, että nää on viimeiset kisat Lillin kanssa. Miksi kisata koiran kanssa, joka pelkää keinua ja on välillä niin haluton, etten tiedä pitääkö se edes koko lajista.

No eilinen todisti, että  ainakin se rrrrakastaa Wall Sport Areenaa, koska se oli ihan liekeissä, kun päästiin areenan pihaan. Ja joka kerta, kun tultiin lenkiltä, se kiskoi kuin hinaaja pyöröoville, joita se tuntui myös rakastavan. Hassu... :) Kummassakaan kisassa ei näkynyt välähdystäkään epävarmasta Lillistä. Hyppiksellä se oli suorastaan ylikierroksilla käyvä... Mutta mennääs siihen agirataan eka. Rata oli kiva, ei liian helppo mutta tehtävissä. Ainut mikä huoletti, oli suora putki, joka mentiin kahteen kertaan, koska en todellakaan ole nopea. Ja radalla oli KEINU. Sen kuulin jo pihamaalla tullessani. Kysyin nimittäin ekalta tutulta vastaantulijalta, et onko keinua, ja huokaisin syvään kuullessani, että oli.

Lähdössä aattelin, että jos yhtään lupaavalta näyttää, yritetään keinua, koska se oli vasta tokavika este. Alku meni melko sujuvasti ja puhtaasti yli puolen välin. A-esteen jälkeen oli hyppy, jolle käännyttiin  45 astetta. Jäin varmistelemaan kontaktia, ja jäin Lillistä vähän jälkeen. Tuolta hypyltä tuli kielto ja kun yritin nopeasti huitaista sen yli, tuli samalta esteeltä toinenkin kielto. Sen jälkeen rata eteni taas sujuvasti, Lilli oli niin innoissaan ja liekeissä, että kun keinulle tultiin, päätin että yritetään. Ja niin vain Lilli teki upean, vauhdikkaan keinun eikä mitään epävarmuutta eikä pelkoa keinun paukahduksesta. Viimeinen hyppy meni komeasti yli ja koira haukkui yhtä innoissaan kuin meikäläinen tuuletti hyvin sujunutta keinua. Luulen, että Lilli ei tainnut edes tajuta  menneensä keinua ennen kuin oli liian myöhäistä :)

Mitä siitä, vaikka tulos ei ollut kaksinen: 10 ja yliaikaa. Mä nautin Lillin ilosta ja siitä onnistuneen keinun tuottamasta tunteesta. Lillillä ei ollut koko radalla ainuttakaan epävarmuuden hetkeä, vaan se oli intoa täynnä. Aivan ihana Lilli <3

Hyppyrata oli aavistuksen haastavampi sen takia, että alussa oli pitkä neljän esteen suora ennen putkea. Ja kun en uskalla Lilliä jättää lähdössä kovin kauas, tällaiset suorat ovat meikäläiselle myrkkyä. Ja toki ne suorat putket oli tälläkin radalla. Huoh. Mutta mua ei jännittänyt pätkääkään. Olin itse asiassa niin väsynyt, että olin vain helpottunut siitä, että kohta saadaan lähteä kotiin :) Lähtöpaikan luona oli verkkojen takana pieni kuntosalinurkkaus ja Lilli hoksas verkkojen takana olevat punttien nostelijat. En saanut sitä istumaan startissa, vaan se kääntyi taaksepäin murisemaan moisille outouksille. Päätin sitten lähteä lentävällä lähdöllä, että saan sen mukaani. Ja siinä oli sitten sen suoran kohtalo sinetöity. Se meni enemmän ja vähemmän pyörimiseksi. ja putken takana oli jotain mitä Lillin piti käydä kommentoimassa :) Keppikulma oli vähän hankala ja ohjasin huolimattomasti. Ekalla kerralla Lilli sujahti kakkosväliin ja toisella lopetti kesken. Yliaikaa tuli tälläkin radalla ja 15 ratavirhettä. Päivästä jäi kuitenkin erittäin iloinen mieli.

Mikä onnistui:
- molemmista starteista saatiin tulos
- koira oli innokas, eikä epävarmuutta näkynyt missään
- keinu oli aivan ylihieno (vaikka voi olla, ettei se tajunnut tehneensä keinua...)
- koira irtosi putkiin (tää on takunnut harkoissa)
- hyppiksellä pari hankalaa kohtaa meni niin kuin olin ajatellutkin

Mikä ei onnistunut:
- kartturi on hidas kanttura, joka torpedoi koiran nollatulokset :C

Ihan oikeasti, tarttis aloittaa kunnonkohotusprojekti eikä vaan puhua siitä. Huoh... Meidän vauhti (tai siis mun) on niin etanamaista, että on saatava nollatulos, että voi haaveilla ihanneajan alituksista. Yksikin takku vie jo yliajalle. Toki tuo välillä oireileva kantapääkin vaikuttaa melkoisesti menoon. Mutta, ehkä mä saan tästä tsemppiä, kun Lilli oli niin ihqu.

Niin, se aamulla tehty päätös kisauran lopettamisesta peruttiin sitten saman tien. Ens vuonna siis nähdään kisaradoilla myös Lilliä. Jos sillä vaan tuo vire pysyisi, niin kiva sen kanssa olisi kisata :)

2 kommenttia:

Pirkko kirjoitti...

IHANAN POSITIIVINEN asenne Sulla! Kivaa lukea tällaista tekstiä! Itellä on nyt vähän vireet alamaissa, mutta sunnuntainen treeni osoitti pientä valoa tunnelin päässä, ehkä me sittenkin saadaan ne kontaktit kohilleen! Iloista joulunaikaa lähettelee Pirkko ja shelttitytöt Robin ja Hertta

Miira kirjoitti...

Ihana lukea Anne!! Mahtava juttu!!