Eka virallinen rally-tokokoe 1.5.14

Nyt on sitten avattu virallinen rally-tokoura, eikä kovin huonosti mennytkään. Vaikka täytyy kyllä sanoa, että ihan tyytyväinen en meidän suoritukseen ole: tulos oli toivottu, mutta itse suoritus meni alakanttiin. Mulla oli tavoitteena väsyttää Iitu niin, että olisin saanut purettua sen ylivirittyneisyyden. Ihan ei suunnitelma onnistunut, taisi mennä jo yliväsyn puolelle. Ja se taitaa myös reagoida jännittämiseeni tuolla possuilulla. Jotain täytyy ruveta keksimään tuon käytöksen poistamiseen. Mutta sitten siihen kisaan...

Kisat oli Kalajoella, sellaisen vajaan kolmen tunnin ajomatkan päässä. Onneksi ne ei alkaneet aivan aamusta ja mentiin kahden seurakaverin kanssa samalla kyytillä, niin ei tarvinnut aamuvarhaisella lähteä yksin ajamaan. Matkakaverit kisasi alokasluokassa ja me Iitun kanssa avoimessa. Muutenkin meidän seurasta oli kiva osanotto, peräti seitsemän koirakkoa. Aika hyvin, kun vuosi sitten taidettiin Iitun kanssa olla ainut kisaava koirakko. Niin kiva, että on saanut treeni- ja kisaseuraa.

Rata oli kiva, ei vaikea, mutta ei helppokaan. Siinä ei ollut IItulle vaikeimpia kylttejä; ehkä ihan eka: istu-seiso-koiran ympäri oli etukäteen hankalin. Iitulle on vaikeaa vielä tuo paikallaan seisominen. Se tahtoo helposti pyllähtää takaisin istumaan, ellen ehdi kehumaan ajoissa. Ja toisekseen se steppaa siinä vaiheessa, kun kierrän sen ympäri. Olin jo varautunut siihen, että se tekee kaikki yllämainitut virheet ja olin päättänyt, etten uusi liikettä. Iitupa yllätti: se seisoi käskystä ja pysyi melko hyvin paikoillaan seisomassa. Yhden askeleen se taisi ottaa, mistä tuli yhden pisteen virhe, samoin vinosta perusasennosta. Myös lähdöstä saatiin yhden pisteen vähennys vinosta perusasennosta. Ihan oma moka, olisi pitänyt oikaista koira ennen kuin sanoi tuomarille valmis.

Rata oli yhtä taistelua koko ajan kyltti kyltiltä kuumenevaa Iitua ja sen mörköjä vastaan. Vieressä oli tennis- ja jalkapallokentät, jotka ei ollut kiinnostanut Iitua koko päivän aikana. Radalla se tuntui kuulevan jokaikisen potkun ja pallon osumisen mailaan. Radalla olevan juoksuosuuden osasin jo ennakoida. Se sisälsi paljon haukkua ja pomppua. Onneksi IItu pysyi sen verran hallinnassa, ettei lähtenyt pujottelusta pois. Yksi virhepiste tuli siitä, että se käväisi pujottelun aikana liian kaukana minusta. Onneksi pysyi kartioiden oikealla puolella kuitenkin.

Houkutuksessa oli toisena houkuttimena valtavan suuri pehmolelu. Sanoin ennen suoritustamme, että onneksi Iitua ei lelut kiinnosta. No joo, ei yleensä, mutta kun radalle tuodaan jättikokoinen pupu, niin pitihän se käydä haistelemassa. Onneksi IItulle riitti vain yksi nuuskaisu, josta tuli kolmen pisteen vähennys.

Siinä se houkutuspupu odottelee... :)

Ja pitihän sitä käydä nuuhkaisemassa...

Yhdessä käännöksessä Iitu osui kylttiin ja sen pasmat meni vähän sekaisin. Se pomppasi liikkeen lopussa sivuun, josta tuli yhden pisteen vähennys. Viimeinen liike epäonnistui vaikka sen uusinkin. Kyseessä oli 360 asteen käännös vasempaan, jonka IItu on oppinut ihan viime viikkoina suorittamaan niin, että vain takapää liikkuu. Se oli edelleen jotenkin tolaltaan sen kylttiin törmäämisen seurauksena, eikä suostunut pyörähtämään.

Summa summarum: yhtä täysin epäonnistunutta liikettä ja ajoittaista räksytyspomppua lukuunottamatta rata oli puhtaampi kuin miltä se tuntui ja saatiin kuin saatiinkin tulos. Itsestä ne virheet tuntuvat radan jälkeen paljon isommilta kuin ne oikeasti ovat. Olin nimittäin ihan varma, että ei saada tulosta, ja arvioin pistesaaliiksemme noin 50. Onneksi tuomari sanoi heti palkintojenjaon alkaessa, että kaikki saivat tuloksen. Mikä helpotus!!! :) Tuloksemme oli siis hyväksytty 75 pistettä. Kokonaisvaikutelmasta tuli vielä neljän pisteen vähennys pomppimisen ja haukkumisen takia. Tuomarin kommentti kuvasi kyllä suoritusta hyvin: "Haukahtelusta ja pomppimisesta vähennykset. Hienoa osaamista, möröt radalla vaikuttivat suoritukseen." Näinhän se oli.

Plussat ja miinukset kisasta:
+ hyväksytty tulos, totta kai :)
+ Iitu on oppinut käyttämään takapäätään ja osasi myös kisassa, viimeistä mörköilyä lukuunottamatta
+ istu-täyskäännös-istu oli hieno

- häiriöherkkyys
- mörköily
- haukkuminen ja kuumuminen, tämän ongelman perussyyn kun saisi selville...

Olen tyytyväinen, että jatkettiin virallistumisen jälkeen avoimessa luokassa. En jaksa tuskailla alokasluokan remmin kanssa ja toivon, että avoimeen luokkaan mahtuu kisoissa paremmin kuin alokasluokkiin, joihin on alkuvaiheessa tunkua. Tavoitteena olisi päästä kisaamaan Tampereen seudulle kesä-heinäkuussa ja syyskuun omissa kisoissa saada kolmas hyväksytty tulos ja RTK2-koulari. Yritän olla ajattelematta tuota koularia etukäteen ja keskittyä vain yhteen kisaan kerrallaan ja IItun suorituksen parantamiseen. Jos tuo koulari syksyllä saadaan, saakin treenata kauan sen jälkeen,koska voittajaluokassa tulee vastaan paljon uutta esim. oikealla puolella seuraaminen, mitä ei juurikaan ole treenattu.

Istu-seiso-kierrä koiran ympäri-liikettä suorittamassa

Kuvat Eija Rauvolan ottamia