Töistä tuttu termi. Sitä vois nyt käyttää Iituunkin.
Nyt kun Iitu Iituskainen on kolme kuukautta vanha, voisi vähän arvioida, mitä neiti osaa. Lillillä on pennun "vauvakirja", johon olen aikoinaan kirjannut, mitä Lilli on osannut neljän, viiden ja 12 kuukauden ikäisenä. Siitä onkin nyt hyvä verrata Iitun taitoja. Aika samoissa mennään. Lilli on osannut jotain juttuja, mitä Iitu ei osaa. Mutta Iitukin osaa juttuja, joita Lilli ei ole osannut.
Neljän kuukauden iässä Lilli on osannut istua käskystä. Joo, sen osaa Iitukin, varsinkin ruokakipon äärellä; ulosmentäessä tosin pienellä viiveellä. Neiti ihmettelee, miksei ovi avaudu. Joo, het kun on pylly maassa niin avautuu. Yleensä siihen vierähtää tovi...
Tänne-kutsun Iitu ymmärtää. Eri asia on, totteleeko. No tottelee se aika hyvin. Varsinkin jos Lilli on mukana, tottelee 100%:sti, kun Lillikin tulee käskystä. Tänään oltiin Iitun kanssa kahdestaan kävelyllä ja harjoittelin sen kanssa kontaktin pitämistä. Se oli viiden metrin liinassa ja juoksenteli vierelläni. Heti, kun se oli mennyt edelleni, käännyin päinvastaiseen suuntaan mitään puhumatta. Tosi nopeasti se huomasi, etten tullutkaan samaan suuntaan ja lähti perään. Tätä tehtiin muutaman kerran ja aina pimu pysyi hyvin mukana. Selvästi se piti mua silmällä.
Täällä-käskyä käytän, kun haluan Iitun ottavan lenkillä kontaktin ja namitan sitä "pois päin pakenevasta" kädestä. Aattelin, että tää voisi olla alkuopetusta siihen, että saa koiran haltuun agilityssä. Tämän jutun Iitu osaa tosi hyvin. Vaikka se haistelisi jotakin kiinnostavaa, se yleensä täällä-käskyllä ottaa kontaktin.
Pois-käskyllä Iitu pudottaa kielletyn tavaran suustaan ja saa tilalle namia. Tätä totellaan vaihtelevalla menestyksellä. Joskus tosi hyvinkin, mutta nakki ei ollut Iitun mielestä kuolleeseen kastematoon verrannollinen, koska sain sen madon lopuksi kaivaa Iitun kurkusta pois. Yöks. Meidän taloyhtiön asfaltti on täynnä kuolleita matoja. Siis ihan huippupaikka opettaa pois-käskyä, tosin liiankin houkuttava. Mut jos ne madot saa Iitun suusta pois käskystä, niin sitten pyyhkii tosi hyvin. Sen verran suurta herkkua tuntuvat Iitun mielestä olevan =D
Hihnassa Iitu osaa kävellä tosi nätisti, kun ollaan kahdestaan liikenteessä. Lillin kanssa tahtoo touhu mennä välillä hömppäämiseksi, lähinnä Lillin hihnassa roikkumiseksi. Eikä se piittaa tiellä kulkevista autoista, rullaluistelijoista tai pyöräilijöistä yhtään mitään. Lähinnä kävelijät pitäisi päästä moikkaamaan, samoin kuin kaikki koirat, vaikka nämä ärisi kuinka. Tosin yhdelle sakemannille Iitu puhisi tänään, ja se oli eka kerta kun se laittoi toiselle koiralle niin. Puhina olikin tosi katu-uskottavaa, lähinnä hilpeää ;)
Nyt työn alla on maahan- ja katso-käskyt sekä hömppääkin vähän eli anna tassu. En ole pitänyt mitään kiirettä opetuksen suhteen. Päästiin muuten Iitun kanssa pikkupentujen leikkikouluunkin, joka alkaa tämän kuun lopussa. Siellä saadaan harkata sitten lisää juttuja ja saadaan tavata muita pentuja. Ja ohjatut harkat jatkuu sitten pentukurssin ja arkitokon merkeissä, jos vaan ryhmiin päästään. Eli ehtiihän tässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti