Hei hulinaa

Maanantaina oli näyttelytreenien viimeinen kerta. Meidän suoritukset tahtoo vaihdella, ei oo mitenkään tasaista menoa. Tällä kertaa meni nimittäin tosi hyvin. Oikein naurattaa tuo Iitulainen.Kun treenattiin pöydällä oloa, se kiskoi kuin hinaaja pöytää kohti ja yritti hypätä sille. Ahne kun on, tiesi että nyt tulee makkaraa, äkkiä pöydälle. Myös liikkeet meni tällä kertaa oikein hyvin, paria aloitusloikkaa lukuunottamatta. Jännä juttu: jos IItun kanssa lähtee paikalla olosta esim. kolmiota tekemään tai kehää ympäri, sen on aina saatava ottaa ne pari pakollista loikkaa. Mutta jos ensin tehdään pari pientä ympyrää, ihan kuin raveissa volttilähdössä ja sit kiihdytetään varsinaiseen liikkeeseen, niin ei mitään pomppuja vaan nättiä menoa.... Mutta kivaa, että viimeinen kerta meni hyvin. Ensi lauantaina on mätsäri Nurmossa ja sinne olis aikomus mennä treenaamaan, ellei sää ole ihan kauhea.

Rupesin toissailtana surffaamaan aikani kuluksi netin koiratarvikesivuilla ja innostuin hiukan tilailemaan.... Ihan mukiinmenevän näköinen agilitykeinu maksoi 99 euroa. Alennuksien kanssa hinta tippui kympillä eikä postikulujakaan tule. Siispä tilaamaan. Firma tosin oli Saksassa, joten nyt on pieni jännitysmomentti, että onnistuiko nettipankin maksu ja tuleeko keinua. Olen ihan tyytyväinen kauppaan, jos kaikki menee ok. Kahdessa suomalaisessa nettikaupassa kyseinen keinu maksoi nimittäin toisessa kaupassa 169 ja toisessa 200 euroa, joten halvalla sain, jos se vaan perille joskus tulee. Ja toivon, ettei tarvitse ruveta viestimään asiakaspalvelun kanssa. Se kun on englanninkielinen... Eihän tuo keinu ihan sama ole kuin kunnon agilitykeinu, mutta saadaan Lillin kanssa treenata sitä keinuvaa liikettä, mikä tuntuu sille olevan se pahin kauhistus. Ja Iitun kanssa saadaan treenata keinun alkeita ja kontakteja, eikä aina tartte lähteä hallille. Eipä mun takapihalle sitten muuta mahdukaan kuin keinu ja kepit. Niin onnettoman pieni pläntti se on.

Eilen pakkasin koirat töiden päälle autoon ja otin naapurista mukaan Severi-sheltin kera omistajansa Sannan. Sitten ajeltiin Jalasjärvelle Ilmi-sheltin ja Tanjan luo kylään. Siis ihana paikka koiranomistajan kannalta: ei tietä lähellä, eikä naapureitakaan. Ovelta sai lähteä peltotielle ja metsään lenkille, eikä koiria tarvinnut pitää kiinni. Oli tosi mukavaa. Koirat otti ilon irti ja kyllähän ne juoksi. Virtaa niillä riitti vielä sisällä konhottamiseenkin. Ja me ihmiset saatiin jutella, mistäs muusta kuin shelteistä :) Oli kyllä kiva ilta kaiken kaikkiaan. Täytyy ottaa joskus uusiksi, ja isommallakin porukalla. Iitun patterit eivät tyhjentyneet reissussa, vaan se jaksoi vielä kotonakin ottaa rallia lelunsa kanssa. Sillä tuota energiaa piisaa. Lilli paineli heti maata, kun päästiin kotiin. Oli kakaroitten seura varmaan vienyt mehut...:) Loppuun vielä muutama kuva eiliseltä lenkiltä Kuvia tuli vaan harmittavan vähän, kun mun kamerasta Duracelit loppui kesken...

Iitu ja Severi vauhdissa

Kaikki kerrankin samassa kuvassa...