Iitun mielestä agilityssa kivointa on paimentaa emäntää ja juosta kilpaa. Ei siinä sivussa nyt jotain esteitä viitsis ylitellä. Osa tästä paimennuksesta voi johtua siitäkin, että kartturi on hidas ja koira ylinopea, mutta suurin osa taitaa johtua siitä, että Iitusta on niin mahdottoman kiva paimentaa mua. Treeneissä palkataan namialustalla, että se oppisi hakemaan esteitä, mutta se ei ole Iitun mielestä vielä paimennuksen voittanutta. Toivottavasti treeni tuottaa jossain vaiheessa tulosta, koska Iitu on muuten ihan mahdottoman kiva harjoituskaveri.
Möllirata oli kiva rata: ei ollut mitään tapposuoria, vaan oli kontaktiesteitä, pöytä ja pussi vauhtia hidastamassa. Meidän radasta vois sanoa, että kolme ekaa estettä: hyppy-hyppy-A meni hyvin, samoin kolme viimeistä: hyppy-puomi-okseri. Loput menikin sitten enemmän tai vähemmän persiilleen. Kieltoja kieltojen perään, kun Iitu räksytti eikä kuunnellut mun komentoja. Huoh... Tuloksena 25 virhepistettä kielloista ja sekunti yliaikaa.
Noh, tietääpä mitä treenataan: irtoamista, irtoamista ja irtoamista. Jos jollain on hyviä vinkkejä tuon paimentamisen lopettamiseen, vinkit otetaan kiitollisuudella vastaan. Sen päätin, että nyt on ihan pakko keritä hallille treenaamaan omatoimisesti vähintään kerran viikossa, että saatais tuo ipana joskus kisavalmiiksi.
Mulla on kisoista videotallennettakin, khröm.... Mutta se on niin kaameaa katsottavaa, etten ilkeä esittää sitä julkisesti. Sen sijaan laitan tähän perjantain omatoimitreeneistä pätkän, jossa Iitu etenee kuuden esteen radan mallikkaasti eli kyllä se etenemisen osaa, jos vain haluaa :)
Seuraavat epikset on maaliskuussa. Toivottavasti olis kehitystä tapahtunut siihen mennessä, sekä koiralla että emännällä =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti