Naku-Lilli ja Remontti-Iitu

On tämä päivittäminen taas jäänyt vähiin. Täytyypä tsempata... Agilitysta ei ole paljon kertomista. Kahdet harkat on jäänyt väliin, mikä on harmi. Ensi viikko on tauko viikko ja sitten alkaa uudet ryhmät pyörimään. Meillä onneksi pysyi päivä torstaina. Se on oikein sopiva päivä. Lilli on vihdoin ja viimein pudottanut turkkinsa. Raukka joutui koko kuuman kesän kulkemaan paksussa turkissa ja nyt sitten saa talven palella. Viime talvena tosin ostin sille Hurtan manttelin, joten lämmikettä kyllä löytyy. Parina päivänä vetelin sen turkkia Furminatorilla ja enempää ei tarvittukaan. Irtonainen alusvilla lähti lähes kaikki. Ostin tuon Furminatorin jo ajat sitten, mutta ilmeisesti en osannut sitä käyttää oikein, enkä ensin tykännyt. Ainut huono puoli siinä on se, että se sähköistää karvan ihan mielettömästi, varsinkin kun turkkia ei saa kastella. Käsittely on siis tehtävä ulkona ja silti sähköistynyt irtokarva tarttuu vaatteisiin, ihoon, tunkee suuhun jne. Ei siis oikein miellyttävää, mutta tehokasta kuitenkin. Lilli on melkoisen surkean näköinen ja itse asiassa se on siinä rajalla, että onko jo liian laiha. Hoikkuuteen olen toki sen kanssa pyrkinytkin, mutta olen sen ruokamäärää jo lisännyt sen verran, että taitaa olla parasta siirtyä energiarikkaampaan ruokaan, ettei se joudu syömään itseään ihan ähkyyn. Ostin tietysti viime viikolla 15 kilon säkin Eaglen ruokaa...

Iitun kanssa oltiin pentukurssin ekalla tunnilla maanantaina. Sää oli aivan kamala: kylmä tuuli, sade ja raekuuro teki olosuhteet melko haastavaksi, lähinnä emännälle. Iitua keli ei haitannut. Tutustumiskierroksen jälkeen ei ehditty paljon treenaamaan muuta kuin kontaktia. Ensi kerralla ehditään onneksi enemmänkin. Tiistaina alkaa sitten näyttelykurssi. Ehditään onneksi pari kertaa käymään treeneissä ennen Seinäjoen näyttelyä.

Olen yrittänyt johdonmukaisesti opettaa koirille, tai lähinnä Iitulle, että ulos ovesta mennään luvan kanssa eli istu-paikka-saa mennä- tekniikalla. Oon mä tätä treeniä aika kauan jo harrastanut, vaan ei meinaa mennä pienen jakeluun. Tänäänkin sai toistaa kuusi seitsemän kertaa ennen kuin Iitu malttoi odottaa lupaa. Naapurit pihalla ihmetteli touhuamme, kun viimein päästiin ulos: ovi aukeaa, menee kiinni, aukeaa, menee kiinni, mutta ketään ei näy...=) No, ehkä se joskus Iitunkin jakeluun vihdoin menee...

Ensi viikolla on edessä koirien tilan rajoittaminen. Iitu on nimittäin löytänyt uuden herkun: mun sängyn rottinkipäädyn. Ihmettelin illalla nukkumaanmennessä, kun tyynyt alta löytyi rottinginpaloja. Syy selvisi, kun laitoin valot päälle: Iitu oli "hiukan" järsinyt. Suihkuttelin päätyyn aamulla pureskelunestoainetta. No, Iitu oli järsinyt paikasta, jossa ainetta ei ollut. Maanantaista alkaen makuuhuone on siis kiellettyä aluetta työpäivän ajan. Saapa nähdä, mitä remontti-Iitu sitten keksii...

Voi olla, että Iitun eka juoksukin on lähestymässä. Ei se merkkaile, mutta on ruvennut haistelemaan ihan mielettömästi lenkillä ja tänään se on yrittänyt astua Lilliä pariinkin otteeseen. Voihan se liittyä valtataisteluunkin, Lilli ainakin yrittää samaa, kun se haluaa näyttää olevansa niskan päällä. Luulen kuitenkin, että hormonit ne neidillä hyrrää...