Juniorin agilityelämä alkoi

Mutta ensin lyhyt selostus meidän perjantaiharkoista Lillin kanssa. Perjantaisiin harkkoihin ilmaantui meidän lisäksi vain yksi koirakko eli saatiin juosta. Ja kyllä oli tosi kivat harkat. Pääsi itse tekemään odottelun sijaan. Tällä kertaa meillä oli ohjelmassa kieputusratoja. Hoh hoh, kun emäntä on tyyliä “kanki-kaikkonen”, ei nuo kieputusjutut ole maailman helpoimpia. Mutta kuitenkin pari juttuu nousi ylitse muiden. Lilli meni sylkkärit tosi hyvin, kun sillä on ollut välillä jännä tyyli kiepauttaa itsensä väärin päin. Se on varmaan vierestä hokannut miten pitää tehdä, kun ollaan Iitun kanssa treenattu…:) Ja toisekseen koira korjas mun ohjausvirheitä ja meni oikein ohjaajasta huolimatta. On se vaan hieno koira… Niin ja kolmanneksi Lilli on ruvennut jäämään lähdössä hyvin paikalleen ja nyt sen pystyy jättämään parinkin esteen päähän. Aikaisemmin se kipuraja meni yhdessä esteessä. Juoksuja tässä odotellaan alkavaksi. Niiden pitäis alkaa tässä helmi-maaliskuussa eli treenitaukoa odotettavissa. Nyt onkin hyvä keskittyä tuon juniorin agilityopintoihin, jotka virallisesti siis korkattiin tänään.

Eli Iitun kanssa aloitettiin agilitytreenaaminen hallilla oikeilla esteillä. Ihana, miten pieni oli innoissaan. Asiaa tietysti auttoi se, että se ei ollut saanut aamuruokaansa. Nakkipalkka olikin sitten tosi kova sana, jonka voimalla oli kiva hommata. Voi vitsi, miten ahne tuo koira on… Otettiin hyppyä niin, että rima oli siivekkeen jalustalla ja palkka riman takana. Kokeiltiin erilaisia variaatioita ja lopuksi vielä hyppyä ja takaisinvetoa valssaten. Ja hienosti meni...
Putki on ennestään tuttu, mutta Iitu ei ole sitä vähään aikaan mennyt, joten komensin sen istumaan putken suulle ja menin itse vastaanottamaan putken toiseen päähän: ei mitään ongelmia tai ihmettelyä. Läpi tultiin reippaasti. Lopuksi kokeilin putken yhdistämistä hyppyyn, ja hienosti meni Iitu senkin.

Mä olin oikein tyytyväinen sen tekemiseen. Ei sitä vaivannut millään lailla vieras halli, oudot esteet, ulkoa kuuluva liikenteen melu. Rimakin tipahti, eikä sekään haitannut menoa lainkaan. Mulla jäi tästä ekasta kerrasta tosi hyvä fiilis ja tästä on hyvä jatkaa. Iitun tekeminen ja reippaus oli sellaista, että tuskin tulee suuria ongelmia minkään esteen kanssa. Sitä keinua mä lähinnä pelkään, mutta luulen senkin menevän aikanaan hienosti. On nuo koirat niin erilaisia. Loppuviikosta mennään hallille seuraavan kerran.  Nyt pitää malttaa opettaa asiat niin rauhassa ja perusteellisesti, että kaikki on vahvalla perustalla, josta on hyvä ponnistaa. Tavoitteena on, että kesällä saataisiin jatkaa mölliryhmässä.