Paluu radalle

Lillin juoksut ja treenitauko loppui ja niinpä me paineltiin hallille jo aamuvarhaisella. Jonkin verran mua jänskätti, että miten Lilli hyppää, näkyykö aristelua, kiertääkö hypyt...? Voi sitä riemua, kun päästiin hallin pihaan, ei meinannut toinen nahoissaan pysyä. Näytti siis lupaavalta :)

Meidän viimeiseksi jääneellä treenikerralla harjoiteltiin tyrkkäämistä, mikä meni siloin limboksi. Lilliä ahdisti keinua treenaava kamu ja keinun pauke, eikä suorittamisesta tullut oikein mitään. Aattelin kokeilla tyrkkäystä nyt uudelleen, josko Lilli hokais idean paremmin. Laitoin rimat 25:n, eikä ollut kyllä mitään ongelmaa, ei hyppäämisen eikä vireen kanssa. Tyrkkäys näytti Lillille olevan ihan selvä nakki ja se haki esteitä itsenäisesti tosi hyvin, mitä se ei yleensä tee.

Toinen treeniteema oli leikkaus kepeillä. Lillihän lopettaa pujiottelemisen alkuunsa, jos huomaa, että jään sen taakse. Kokeiltiin niin, että Lilli aloitti kepit, kun olin vasemmalla puolella ja leikkasin sen takana sitten keppien oikealle puolelle. Koira ei ees huomannut, että vaihdoin puolta. Tosi hyvä.... Kokeiltiin sitten samaa niin, että leikkasin oikealta vasemmalle puolelle. Se oli sitten Lillille liikaa ja se lopetti pujottelun kesken. Jätettiin sitten sen hinkkaaminen ja otettiin pari onnistunutta leikkausta toisin päin. Kokeiltiin pujottelua vielä niin, että otin etäisyyttä Lilliin, enkä juossut ihan vieressä. Hyvin sujui sekin. Oli siis aika mainiot pikkutreenit ja emännällä hyvä mieli. Lillillä oli myös ihan mahdoton vauhti, lähes iitumaista menoa. Ei siis ollenkaan tyypillistä Lilliä... Tauko teki siis hyvää :) Ens sunnuntaina on Vaasassa kaksi starttia. Toivottavasti ei startata ihan ensimmäisten joukossa, että saisin skarpattua Lillin pallon avulla sellaiseen mielentilaan, ettei se huomaa radalla muuta kuin esteet... Hiukan meinaa jännittää. Kun sais onnistumisen niin, ettei se yritäkään kiertää ainuttakaan hyppyä. Muuten ei oo väliä, vaikka virheitä tuliskin, mutta kun vaan asenne olis kohdillaan - molemmilla, muuta en toivo.

Iitun kanssa oltiin mätsärissä helatorstaina. Mulla on tavoite esiintyä sen kanssa ihan virallisissa kehissä loppukesästä eli kehäkäytöstä on treenattava. Iitu on petrannut tosi paljon siitä, mitä sen esiintyminen alkuaikoina oli kehässä mun kanssa. Toki se liikkuessa on vielä hiukan liika vauhdikas, mutta tassut pysyy sentään maassa. Seisominen sujuu hyvin. Nytkin naapurikehässä oli pentujen loppukisa ja juoksivat siinä vieressä rinkiä, minkä kerkesivät. mitä teki Iitu: seisoi kuin patsas paikoillaan, eikä nähnytkään vieressä juoksevia koiria. Edistymistä on siis tapahtunut ja nyt vaan odotellaan seuraavia mätsäreitä, että päästään treenaamaan lisää. Ja tietty sitä, että turkki kasvaa. Iitu kun on tällä hetkellä ihan pikku pikku bikineissään :)