Pentukoulu loppui viime maanantaina ja ilmoitin Iitun saman tien jonoon ykkösluokalle. Jono ei sitten ollutkaan niin pitkä kuin luulin, kun sain sähköpostia, että ykköskurssi alkaakin jo ensi sunnuntaina. No, ei siinä mitään, jatketaan vaan kun on kerran vauhtiin päästy. Iitu oli pentukurssillakin niin kova tekemään töitä, että on ihan kiva alkaa opettelemaan tokon alkeita sen kanssa.

Näyttelykurssilla menee taas hommat väärään suuntaan. Harjoittelun tuloksena on kerta kerralta hullumpi koira. Villakoiran ydin on muista koirista johtuva kuumeneminen. Niin kauan menee hyvin, kun koirakaverit ei juokse, mutta heti kun liike alkaa, alkaa haukku ja riehuminen. Voihan huokaus... Ensi kerraksi otan suihkepullon mukaan ja kokeilen, onko sillä mitään vaikutusta. Kun Iitu riehuu, vesisuihku kuonoon. Se on suunnitelma; tosin ohjaajan mukaan Iitu voi vesisuihkusta myös innostua. No sittenpä sen näkee mitä tapahtuu, kun kokeillaan. Nykyinen käytös ei ainakaan voi jatkua eli jotain on tehtävä.

Lilli tiputtaa edelleen karvaansa. Mä en ymmärrä mitä se enää tiputtaa, kun ei sillä ole karvoja enää nimeksikään. Nahka vain loistaa jäljellä olevan karvapeitteen alta. Täytyy ruveta lisäämään ruokaan öljyä, kun sen turkki on niin elottoman näköinen verrattuna Iitun muhkeaan ja pehmeään turkkiin.

Meinasin lisätä kuvan Kalju-Lillistä, mutta Blogger ei edelleenkään anna lisätä kuvia, joten jääköön tällä kertaa, ellen sitten illemmalla selainta vaihtamalla saa kuvalisäystä onnistumaan...