Kääk, loma loppuu huomenna ja työt kutsuvat. Aina tuo neljä viikkoa vierähtää niin nopeasti. Onneksi on vielä kesälle jäljellä kivoja juttuja mitä odottaa, vaikka loma loppuukin.
Iitun kanssa mennään huomenna viimeistä kertaa pikkupentujen leikkikouluun. Olis kyllä kiva jatkaa sen kanssa jollakin kurssilla, kun tällä seuralla on sitten vasta arkitottelevaisuuskurssi seuraavaksi ja sinne ei ikä riitä vielä aikoihin. Ollaan me kyllä jonossa toisen seuran pentukurssille, mutta sinne taisi olla jotakin 30 koiraa jonossa ja me siellä hännän huippuna. Nuo tottelevaisuuskurssit olisi kuitenkin ihan tärkeitä käydä, että saa koiraa sosiaalistettua muihin koiriin ja se oppii toimimaan häiriön alla. Kun osallistuu kurssille, tulee opetettua koiralle taitoja, jotka voisi muuten ehkä jäädäkin opettamatta tai opettaa sinne päin. Kurssilla on aina se pieni pakko harjoitella :)
Iitun kanssa on otettu pieniä pätkiä näyttelyharkkaa aina välillä. Nyt se jopa välillä ravaa nätisti kenguruloikkien sijaan. Harjoitus on tuottanut siis tulosta. Vielä pitäis opettaa se ravaamaan katse eteenpäin eikä mun päälle katsoen... Tällä hetkellä sen katse on namien toivossa kiinnittyneenä meikäläiseen. Viikkoa ennen Porin näyttelyä näyttää olevan parikin mätsäriä ihan siedettävän etäisyyden päässä. Täytyy kai sinne lähteä treenaamaan tositilannetta.
Lillin kanssa päästään ensi viikolla taas agilityharkkoihin. Saas nähdä, mitä mieltä neiti on tauon jälkeen esteistä. Mikähän este tällä kertaa on yäk. Toivon, että tällä kertaa ei olis mikään. Mutta sen näkee sitten torstaina.
Iitu on oppinut hyppimään sängylle, sohvalle ja tuoleille. Mitään arvokasta ei saa siis jättää niille korkeuksille. Äsken mulla oli lenkin jälkeen unohtunut upouudet urheilusukat sohvalle. Iitu hääräs olkkarissa vartin yksin ja oli sillä aikaa rei'ittänyt mun sukkani käyttökelvottomaksi. Mökillähän se herkun perässä hyppäsi pirtinpenkin kautta pöydälle, kun silmä vältti. Sitten kun katsoi, mitä Iitu teki, niin tää istui pöydällä puputtaen herkkua. Lilli kun ei koskaan oikeastaan hyppää mihinkään kuin käskystä, niin Iituska onkin näemmä eri maata. Iitu kyllä tottelee ihan kiitettävästi pois-käskyä. Mun sänky on vain sikäli vaarallinen paikka, että sitä kautta pääsee kahdelle aika korkealle lipastolle ja tuo täystuho pian loukkaa itsensä hypätessään alas. Täytynee sulkea makkarin ovi työpäivän ajaksi vammojen välttämiseksi.
5 kommenttia:
Tsemppiä työviikkoon! Kyllä se siitä..
Lomaa odotellessa
Sirkku
Ei niin paha, kun vaan pääsi sinne työmaalle :)
Heippa!
Nyt on pakko kysyä että mitä kautta ootte Sjoella päässy noille pentukursseille? Olen jonkin verran yrittänyt etsiä mutta en ole löytänyt.. Asun tosiaan itse myös Sjoella ja meille olisi tarkoitus syksyn aikana tulla sheltin pentu. Kyllä sitä on jo odotettukin :) Näin teidät ehkä lenkillä yksi päivä, sheltit pistää silmään ;)
Hei Riikka!
Me ollaan käyty pentukurssia Ilmajoen metsästysseuran koirankoulutusjaoston kursseilla. Niillä pyörii tokokurssit ympäri vuoden pikkupentukoulusta kilpaileviin tokoilijoihin asti. Olen käynyt vanhemman shelttini kanssa siellä arkitottelevaisuus- ja möllitokokurssit. Oon kyllä tykännyt... Lisätietoja löytyy: http://www.kolumbus.fi/ikkj/
Seinäjoen kennelkerhon pentukurssille on noin 30 pennun jono, aika toivotonta siis.
Jos näit meidät Kyrkösjärvi-Törnävä-akselilla, niin todennäköisesti oltiin me me :) Toivottavasti teitäkin onni lykästää ja saatte sheltin pennun. Näillä kun tuntuu olevan melkoinen kysyntä.
-anne-
Kiitos paljon vinkeistä! Juu Kyrkkärillä teidät näin! Muistan vain että ihailin kuinka piiieni ja nätti Iitu oli :) Aivan ihana! Vaikka shelttejä tunnen nii vieläki yllätyn kuinka pieniä ne on.. Jos joskus vielä törmään nii jospa pysähtyisin rapsuttelemaan :)
Lähetä kommentti