Postaus nro 101

En huomannutkaan, että edellinen postaus olikin jo 100.:s. Onpa näitä tarinoita tullut kirjoiteltua. Kerkesin jo edellisessä postauksessa kehua, kuinka Iitu on nätisti työpäivän ajan. Jep, jep, kun tulin perjantaina töistä, neiti remontti-reiska oli suurentanut seinässä ollutta reikää ja aloittanut uuden reiän teon. Tapettisilppua oli pitkin makuuhuoneen lattiaa. Laitoin nyt kokeeksi pentuaitauksen palan seinän eteen suojaamaan. Saas nähdä, löytääkö neiti sitten uuden kohteen vanhan tilalle. Kyllä se talo pitäis löytää pikimmiten, että sais laittaa tämän myyntiin ennen kuin neiti on “rempannut” niin paljon, että saa ruveta myyntihintaa laskemaan.

Ollaan treenattu Iitun kanssa näyttelyjuttuja. Muuten menee hyvin, mutta jokin harjoittelussa lienee mennyt pieleen, kun Iitu luulee, että näyttelyhihna tarkoittaa samaa kuin “jee, nyt loikitaan”. Ensi viikonloppuna olis tarkoitus mennä mätsäriin treenaamaan. Ja kahden viikon päästä onkin sitten Porin näyttelyviikonloppu. Olen vuokrannut Merikarvian leirintäalueelta mökin, joka näyttää ainakin netissä oikein hienolta. Ajomatkaa Poriin tulee kyllä 50 kilometriä/suunta, mutta mun makuun Yyterin leirintäalueen mökkialue oli tukkoisen tuntuinen ja nuo koirat tuntien ne kommentois koko ajan ulkoa kuuluville äänille. Merikarvian mökki on omassa rauhassaan. Ja ei nuo ajelutkaan haittaa, kun Iitukaan ei enää voi pahoin automatkan aikana, vaan yleensä nukkuu. Mukava viikonloppu siis tiedossa, kun ilmat vain suosisivat.

Loppuun tuoreet poseeraukset perjantailta. Tässä poseeraa Iitu 5 kuukautta:

Ja tässä sitten Lilli (mua vaivaa, kun en muista mitä nuo mahtavat kasvit tuossa vieressä on nimeltään...)