tiistai 3. maaliskuuta 2009

Agi-iloa

Sitä löytyy taas...!!! Aivan liian kauan on kulunut siitä, kun ollaan ehditty Lillin kanssa kahdestaan halllille treenaamaan. Ohjatut harkat on menneet persiilleen koiran haluttomuuden takia, mikä välillä on syönyt naista ja pistänyt miettimään koko harrastuksen jatkamista. Tämän päiväisen jälkeen jaksaa taas jatkaa. Töistä päästyäni lähdettiin heti Lillin kanssa hallilla käymään. Otettiin ihan simppeliä juttuja, helppoja valsseja ja eteenlähetystä, missä treenasin myös käskyjen antamista AJOISSA. Välillä palkkasin pallolla ja välillä maksapihvillä. Ja koira, se oli ihan innoissaan. Se riekkui mun ympärillä, että mitä seuraavaksi, mitä, mitä, mitä.
Kokeilin ensin kahden, kolmen ja lopuksi neljän hypyn sarjaa ja viimeisen hypyn taakse laitoin namialustalle maksapihviä. Jäin ensimmäisen esteen luo seisomaan ja koira meni käskystäni hienosti ilman epäröinnin häivääkään suoraan eteenpäin. Kaikki hienosti yli: no problem. Me todella pidettiin hauskaa: välillä hassuteltiin ja hömpöteltiin, nautittiin kumpikin sydämemme pohjasta.
Kotimatkalla mietin, että käyttäydynkö ohjatuissa harkoissa itse erilaisesti, kangistunko jännityksestä, pelkäänkö koiran pelkäämistä ja välinpitämättömyyttä ja näin omalla käytökselläni ruokin koiran käytöstä. Voi olla näinkin, kaikkea juolahtaa mieleen. Koiralla kuitenkin on eroa kuin yöllä ja päivällä ohjattujen harkkojen ja omatoimisen harkkaamisen välillä.

Lillin mahavaivat on sillä dieettiruualla täysin loppuneet, ja oikeastaan siirtyneet toiseen ääripäähän. Nyt koira paskoo 2-3 päivän välein 20 senttimetrin mittaisia pötköjä. Aika erikoista. Mulla meinasi jo mennä hermo, kun kolmeen päivään ei tapahtunut mitään. Eli ääripäästä toiseen mennään näemmä tässäkin asiassa. Mutta Lillihän ei koskaan ole ollutkaan mikään keskitien tallaaja... :)

1 kommentti:

Miira kirjoitti...

Olipa hieno uutinen! :) Ihanaa!! Ja kerrassaan hurrrrmaava pentu!